Uskomatonta

Eilen oli core-päivä. Pari vkoa oli jäänyt taas väliin muiden kiireiden vuoksi. Vedin alle 19km mattoilua ja täytyy sanoa, että se tuntui vähän vatsalihaksissa coreillessa.

Ohjaaja kertoi minulle tunnin jälkeen, että jätti maantiefillarinsa talvehtimaan Italiaan. Käy seuraavaksi siellä kuitenkin ajamassa ja vetelee täällä nyt sitten (ilmeisesti) maastofillarilla. Aloin miettiä samaa, pitäisiköhän laji aloittaa niin, että ostaa Bianchin Italiaan. Tosin siellä ei ole oikein koskaan kauheasti aikaa urheilla, mutta voisihan lisäpäiviä ostaa, mutta kyse on sitten siitä onko minulla aikaa olla esim. vko lisää, paljonko hotellit maksaa ja onko niissä tilaa ja kuinka kuskata fillaria siellä mukanaan. Olen siis hyvin amatööri näissä asioissa vielä tässä vaiheessa, enkä osaa sanoa juuta tai jaata. Sen voin sanoa, että luettuani Tyler Hamiltonin kirjan, aloin pohtia, että tuolla etelässä olisi kyllä kiva majailla ja pyöräillä.

Mattoilusta. Ke tuli vedettyä ainoastaan 5.30min/km kevyt kymppi, koska oli paikat ma salilta ja drilleistä kipeinä ja tiistaina oli kuitenkin tullut mentyä vähän kovempaa. Eilen sitten ajattelin ahnehtia ainoastaan kilsoja. Laskin, että ehkä 18km ehdin ennen corea tehdä. Tulin matoille, kaikki täynnä, mutta yksi lähti, joten pääsin heti kehiin. Oli taas sellainen, jossa tuuletin ei juurikaan fungeerannut. Aloin työntää 4.48 min/km tahtia, mutta jossain vaiheessa viereen tuli taas se nuori mimmi, joka alkoi taas kiskomaan vauhdilla. Nostin nopeuden 4.36 min/km tasolle, mutta huomasin, että olen vauhdissa edelleen jäljessä, mutta en tahtonut kovempaa juosta. 12km täyteen, niin nollasin mittarin. Kun hänelle tuli 10km aikaan 43.20 niin hän lopetti. Arvioni lahjakkuudesta eivät siis ole liioiteltuja. Verrataanpa vaikkapa siihen retardiin, jonka elämän päätavoite on 45 minsaa kympillä. Tuossa nyt tyttö juoksee 43 ja risat peruslenkillä.

Tuon jälkeen kaikki muut paitsi oma mattoni olivat tyhjiä. En ollut ottanut mitään Lance-tuijotusta, mutta niin vain olivat lähteneet pakoon. Niinpä yllätys oli suuri, kun hetken päästä tyttö teki comebackin. Hänellä ei ollut ollut juomaa mukanaan niin kenties kävi vain juomassa. Laittoi vain lisää vauhtia, itsekin olin siinä välissä jo ehtinyt vähän vauhtia laittamaan ja niinpä juoksin sitten itse 4.00 min/km vauhtia, en tiedä mitä vauhtia hän juoksi, mutta teki varmaan ainakin pari kilsaa kunnes poistui lopullisesti. Itse jäin mestoille ja kun 7 km uutta settiä tuli täyteen (en loppuun asti työntänyt ihan nelosta, vaan hidastin 4.17 min/km tasolle lopussa) eli 19 km kokonaismatkaa, niin vaihdoin äkkiä paidan ja menin coreen.

Tänään tarkoitus ajaa eka spinning vuosikausiin tai no siinä mielessä skeidapuhetta, että tammikuussa ajoin pari tuntia Espoossa, mutta sen ohjaajan vaatimustaso oli nolla, vaikka sitä settiä oli hehkutettu etukäteen. Oli NR-jengiä ja tahdotonta tekemistä. Tänään on tuo eilisen coren ohjaajan 120 min ja olen hänen kanssaan ajanut jo joskus 2001 Athlonista lähtien niillä tunneilla ja se oli silloin ainakin ihan riittävän kovaa peliä. Harmi vain, että se on jo 16.30 niin jää päivä muuten torsoksi, onneksi on perjantai…

Mainokset