Tavoite joulukuulle

Vaikka syksy menikin nyt totaalisen penkin alle treenin osalta, niin mulla on silti jo lähes 100km enemmän tältä vuodelta kilsoja kasassa kuin koskaan aikaisemmin. Talvi ja kevätkin olivat loukkaantumisen ja sairastelujen takia takia huonoja ja kesälle osui yksi nilkan nyrjähdys, joten ihan hyvä, että näinkin paljon olen kilsoja saanut.

Mietin, että kun 3000km rajapyykkiin on hieman yli 305km niin otan sen joulukuun tavoitteeksi. Olisi todellakin mukava tehdä ihan uudet tonniluvut. Viime vuonna ylittyi ekan kerran 2000km ja nyt jos menisi kolme tonnia niin olisihan se hyvä.

Eilen sain muistutuksen siitä, että ihmiset ovat kuolevaisia. Faija nimittäin sai jonkun kohtauksen. Kaatui, eikä pysynyt varmaan tuntiin pystyssä. Tasapaino oli poissa, aivot eivät kai saaneet happea tai jotain. Se oli aika pelottava tilanne. Menin sinne ja yritimme mutsin kanssa saada hänet hoitoon, mutta ei suostunut lähtemään. Näytti sitten palautuvat ennalleen, mutta jotain siinä on. Korkea kolestroli muutenkin ja kun menee myöhään nukkumaan ja käyttää runsaastikin alkoholia jne. niin ei tuossa iässä enää se homma toimi samalla lailla kuin kolme nelikymppisellä. Pitäisi kyllä nyt rauhoittua, muuten voi käydä huonosti. Vaikka olisi ollut kuinka kovakuntoinen nuorempana, niin kun ikää tulee lisää niin sillä on vaikutuksensa. En saanut sitten yölläkään nukutuksi oikeastaan ollenkaan, kun pelkäsin, että tulee joku suru-uutinen.

Itselläni jäi eilen venyttelemättä. Se on ulkolenkkien kirous, ettei aina muista. En venytellyt, en rullaillut jne. Tänään oli vaikea kävellä. Se läheltä piti -tilanne eilen aiheutti jotain. Siis siinä missä meinasin lentää. Tuntuu, että pakaroissa on joku revähtänyt tai venähtänyt. Täytyy siis ottaa tänään kevyttä matolla ja seurata tilannetta. Kyllä tollainen ohi menee nopeasti kunhan ei lähde mitään kovavauhtista treeniä tekemään.

Advertisements