Hyvä fiilis, kilpailutauko

Olin asettanut itselleni takarajan 31.5 päättää, miten kauden jatko. Olin alunperin ajatellut, että menen Paavo Nurmen puolikkaalle, HCM:ään ja sitten syksyllä maratonille Keski-Eurooppaan, mutta ne edellyttivät kilpailukuntoa. Central Parkin jälkeen pakara alkoi vaivata ja en ole päässyt juoksemaan reipasvauhtista, joten en ole pystynyt kuntoani parantamaan. Siinä missä CP:ssä joku muutama kilsa meni ihan ok, niin HHM:ssä pitäisi jo mennä puolimaraton ja siitä eteenpäin kulkea vieläkin paremmin ja pidempiä matkoja. Nyt kun viime ke juoksin reipasta, niin juoksu ei kulkenut ja asento esim. alamäissä oli huono, jäykkyyden takia se askel ”sorti”. Niinpä ennusmerkit olivat huonot.

Heräsin aamulla poikkeuksellisen pirteänä. En treenannut eilen. Pidin lepoa ja sain untakin hieman aikaisemmin, nukuin reilut 7 tuntia ja kun heräsin, niin päätin, etten ilmoittaudu Paavo Nurmelle, enkä HCM:lle. Menen rämpimään HHM:lle, enkä sitäkään varten nyt kauheasti käy harjoituksia tekemässä. Ei ns. nappaa. Ei viitsi väkisin repiä, kun paikat eivät ole ihan kunnossa.

Jos tavoitteet ovat tyyliin 2.50 ja 1.20, niin järkeä väkisin käydä tekemässä paljon huonompia suorituksia. Se on ihan ok silloin, jos paikat ovat kunnossa, koska huonotkin suoritukset kehittävät, kun on reilu pari vuotta ollut taukoa. Sitä paitsi kisoissa on kiva käydä, tapahtumat ovat mukavia. Mutta jos kuntoa ei ole ja kroppa ei ole kondiksessa, niin ei kiitos. Teen mielummin sitten vaikka rataharjoituksia sitten kun voin.

Mainokset