Lämmön sieto

Eilen tuli tietoa siitä, että Minna Lamminen olisi simahtanut Amsterdamin ”hellepuolimaratonilla” kelin takia. Täytyy suhtautua tuollaisiin juttuihin varauksella. Voi olla niin tai voi olla näin. Hänhän itse sanoi haastattelussa loppukirin olleen syyllinen. Oli miten oli, niin haluan ottaa kantaa lämpöön. Mielestäni suomalaiset eivät nimittäin totuttaudu lämpöön riittävän hyvin.

Tottakai lämpö syö vauhtia ja mitä pidempi matka, niin sitä enemmän tulee vaikeuksia lämmön myötä. Hellemaraton on vaikea paikka tehdä tulosta. Kropan lämmön tuotto lisääntyy kaksinkertaiseksi, kun juostaan kovaa verrattuna pk:hon. Juoksin itse reilu viikko sitten jonkun verran yli 30C lämpötilassa paahtavassa auringonpaisteessa 13km juomatta mitään ja huomasin, että pk-lenkillä syke nousi yli 150:n. Eli lämpö vaikuttaa. Toki en nyt tiedä, onko aamulla aloitettu kisa Amsterdamissa varsinainen hellekisa, eikä puolikas ole maraton, mutta joka tapauksessa on todennäköisempää epäonnistua lämpimissä kuin viileässä kelissä.

Kuinka lämpöön sitten totuttaudutaan. Itse olen käyttänyt aina sellaista taktiikkaa, että siirryn mahdollisimman myöhään lyhyisiin kuteisiin. Keväällä ja alkukesästä tuuli on kuitenkin viileä, joten se on ihan luontevaa muutenkin juosta vähän liian paljon päällä, ettei tule kipeäksi. Niinpä minulla saattaa olla vielä lähemmäs 20 asteen kelissä pitkien trikoiden lisäksi lyhythihainen juoksupaita, pitkähihainen juoksupaita ja takki. Ei se haittaa jos vähän kuuma tulee, kun on kerran pk-lenkillä. Samoin tietysti totuttaudun lämpöön Esport Bristolin juoksumatoilla, koska siellä on ympäri vuoden kuuma.

Huomasin viime viikolla konkreettisesti, kuinka vaikea äkillisiin lämpötilaeroihin on tottua. Tulin ma-ti välisenä yönä Suomeen. Olin ollut noin viikon eri puolilla olosuhteissa, jossa jokaisella paikkakunnalla oli yli 30 astetta ja auringossa huomattavasti kuumempaa. Yhtenä päivänä katsoin sisätiloissa (oli mesta, jossa ei saanut mitään ikkunaa auki) oli 42 astetta. Se ei ollut minulle tukahduttavan kuuma, sillä join nestettä ja toisaalta en tehnyt mitään kovaa suoritusta. Itseasiassa lenkilläkin kävin vain kaksi kertaa. Illalla kun oli joku 28C niin se ei ollut kylmä, mutta kun olin tottunut kuumempaan niin lähdin kaupungille farkuissa, eikä minulla ollut yhtään kuuma. Kun tulin Suomeen niin kärsin pari päivää kylmyydestä. Kroppa ei sopeutunut heti viileään, vaan palelin. Vasta nyt viikonloppuna tuntui, että olen sopeutunut kunnolla taas meidän lämpötiloihimme.

Eli on olemassa samanlainen sopeutuminen lämpöön kuin mitä on pakkaseen. Aluksi vähän aikaa on hankalaa, sitten sopeutuu. Niinpä on typerää juosta heti keväällä vähissä vaatteissa, sillä jos heittää jo kaikki pois 15 asteessa, niin ei ole varaa heittää enää mitään pois, kun on 25 tai 35 astetta. Tämä on ihan maalaisjärjen mukainen havainto, eikä mitään huru-ukkojen hörinää. Kannattaa pohtia asiaa, niin selviää hellejuoksuista. Toki kisoissa voi tulla yllätyksiä, mutta tavallisilla peruslenkeillä tai pitkiksillä helle ei vaivaa, kun on tottunut. Juoksijoilla on kuitenkin alhainen syke ja paino, joten tulee pikemminkin helposti kylmä kuin kuuma. Käymme nimittäin huomattavasti pienemmällä ’liekillä’ jollain 5min/km perusjolkottelulenkillä kuin mitä läskit käyvät sauvakävellessä.

Mainokset