Olympia-yhteenveto

Ei tullut Pielaveen ennätystä. Joo, Amsterdamin keihäskisassa loukkaantui kaksi heittäjää, nimittäin Saksan Thomas Röhler ja Suomen Antti Ruuskanen. Röhleristä sanottiin, että mies on kilpaillut liikaa. Meni EM-kisat pipariksi ja kenties koko kausi saman tien. Mitä auttaa heittää Turussa ysikymppinen, jos mitään jalometallia ei tule. Ruuskanen puolestaan oli kilpaillut ennen Amsterdamia säästeliäästi, 3 krt ja silti loukkaantui hänkin. Nyt kun Rion olympiafinaali on käyty viime yönä, tiedämme vastauksen: Röhler otti olympiakultaa ja Ruuskanen oli kuudes. Vähäinen kilpaileminen ei siis välttämättä ole parempi asia, mutta asiat ovat onnestakin kiinni, eikä voi vetää liian suuria johtopäätöksiä yksittäisistä esimerkeistä.

Vähän jäi kaivelemaan se, ettei Antti pystynyt sitä ronssia ottamaan. Se oli kuitenkin tarjolla ja otettavissa. Se on ollut itseasiassa koko stoori kokonaisuudessaan näissä kisoissa. Satu Mäkelä-Nummelalla olisi ollut mitalisauma, mutta niin tuli kumman huono sarja siihen väliin; Tuula Tenkasen mitalia karkasi myöskin muutamaan huonoon lähtöön; Mikko Ilonen ei pystynyt venymään silloin kun olisi pitänyt venyä eli viimeisellä kierroksella; Suvi Mikkosenkaan puhti ei riittänyt välierään, vaikka ruotsalaisvastustaja ei nyt sen kummoisempi ollut; Petra Olli kilpistyi hänen vasempaan jalkaan koko ajan kiinni käyneeseen kirgisialaiseen, jonka piti olla Ollia huonompi painija ja jonka Petra on aina aiemmin voittanut jne. Poikkeuksen tähän sääntöön teki nyrkkeilijä Mira Potkonen, joka otteli erinomaisesti voittanut kultasuosikin, mutta välierässä hänellekin tuli vähän huono päivä. Thank god, nyrkkeilyssä jaetaan kaksi pronssimitalia joka sarjassa.

Käteen jäi siis kisoista Suomelle vain yksi pronssi. Joukkue ei jostain kumman syystä asettanut virallista mitalitavoitetta, mutta olihan tämä alakanttiin. Odotin kolmea mitalia niin, että ne tulisivat Petra Ollille, jommalle kummalle keihäsmiehelle ja yhdelle purjehtijalle. Kahta pidin pommin varmana minimisaaliina. Yksi on kyllä huonosti, ei voi mitään. Mitalien takana pistesijojakin tuli verrattain vähän. Nähtiin monia hyviä suorituksia, mutta toisaalta esim. parhaat uimarimme floppasivat pahasti.

No ei auta kuin mennä eteenpäin ja toivoa, että jatkossa tulee arvokisoissakin niitä Pielaveen ennätyksiä. Toisaalta nyt meni kyllä kulta oikealle miehelle. Hannu Kangas oli 100% oikeassa haastattelussa. Koko kauden parhaassa kunnossa ollut mies heittää tuollaisen vakuuttavan sarjan ja vieläpä kruunaa voittonsa ysikymppisellä. Se on silloin hemmetin paljon kivempi juttu hänen mestaruutensa kuin sellainen kulta, joka ratkeaa yhteen hyvään heittoon muiden ollessa heikompia sutaisuja. Olihan Yegokin kunnossa kun kasikasin kiskaisi, mutta se riitti oikeutetusti hopeaan, eikä kultaan. Trinidadin ihmemies vertyi taas pitkän hiljaiselon jälkeen ja otti taas olympiamitalin. Ronssia toki hänelle vain, mutta tulos oli taas keskinkertainen kuten Lontoossakin.

Miten mennään sitten kohti Tokiota. Harvoitteluun voi toki satsata enemmän, tehdä asioita vielä paremmin ja yrittää saada nuoria huipulle. Siellä voi olla esim. yleisurheilussa kolmekin uutta potentiaalista mitalistia neljän vuoden päästä, nimittäin Neziri, Mörö ja Murto, mutta ennen kaikkea satsaisin henkiseen valmennukseen. Pitää olla usko siihen, että menestytään ja tehdään parhaat suoritukset arvokisoissa. Sillä tavalla niitä mitaleita tulee – roppakaupalla. Tsemppiä kaikille kovaan neljän vuoden urakkaan.

Mainokset