760 km

760 kilometriä oli lopullinen juoksumääräni heinä-elokuussa. Ei siis edes Transpyrenean yhden kisan mittaa. Olin päättänyt, kun tulin Italiasta, että juoksen paljon ja lähinnä pk:ta. Perusteluina se, että viimeisen reilun parin vuoden aikana oli tullut niin vähän juostua sairastelujen vuoksi. Toinen syy oli vapusta alkaen kipuillut pakara, joka esti kovavauhtiset harjoitukset ja kun en voinut juosta tempoa tai vetoja, niin HHM meni huonosti. Niinpä kesän kilpailukausi oli peruttu.

Yli kahdeksan viikkoa suht paljon määrää on aika rankkaa. Ensimmäisenä kuukautena pidin yhden hieman kevyemmän viikon ja sain 31 päivän aikana tasan 400 kilsaa. Silloin jalat tuntuivat vielä hyviltä ja palauduin hyvin seuraavaksi päiväksi. En kuitenkaan juuri tehnyt vesijuoksua, millä olen tottunut palauttelemaan, sillä kelit olivat aika huonot, niin uimastadionille ei viitsinyt pahemmin mennä. Meressäkin olin uimassa tänä kesänä vain kerran. Heinä-elokuun vaihteen lämmössä vedenlämpötila nousi ja yhtenä lauantaina vesi oli arvioini mukaan ehkä 21 asteista. Silloin menin uimaan. Olisin mennyt sunnuntainakin, mutta oli hirveän kova tuuli, aallot löivät voimakkaasit kallioille, joten en siitä halunnut sitten mennä uimaan. Hyvin poikkeuksellinen kesä siinä mielessä.

Elokuussa tilanne vähän muuttui, pohkeeni alkoivat olla väsyneet ja jumissa. Juokseminen oli selvästi vaikeampaa kuin heinäkuussa. Olympialaisten aikaan juoksin kaikki lenkkini ulkona ja käytin kyllä vähän liian paljon juostuja lenkkareita huonolla vaimennuksella. Lisäksi aloin tehdä kerran viikossa hieman reippaampaa vk:ta lähes vaimentamattomilla kisatossuilla. Pohjelihaksenikin olivat viimeisen parin vuoden aikana menneet vähän huonoon kuntoon, enkä venytellyt. Niinpä jumit olivat vähän oma vika. Kun tilanne meni pahaksi niin aloin toki rullailla ja venytellä, mutta olen silti saanut kärsiä niistä nyt melko lailla. Niinpä haaveet 400 kilometrin elokuusta piti heittää. Viime viikolla oli jo sen verran kipuja, että oli vaikea kävellä tien ylitse. Niinpä päätin lopettaa projektin. Kävin kerran cross-trainerilla tekemässä 45 minuuttia, kerran vesijuoksemassa 50 minuuttia ja jätin pitkiksen tekemättä. Niinpä kilometrejä viime viikolla tuli vain 52.

En ole kuitenkaan treenannut lepopäivittä. Itseasiassa lähes jokainen maanantai on ollut lepoa. Jollain viikolla on ollut kaksikin lepopäivää, yhdellä jopa 3. Lepoa on siis muuten tullut riittävästi, vaikka jumia onkin kertynyt. Nyt pidin ma taas lepopäivän ja juoksin ti matolla vedot la Midnight Runia silmällä pitäen. 5x1000m plus 4x300m. Vedot 3.42, 3.42, 3.42, 3.42 ja 3.40. 300 metrisissä en tiennyt, millaista vauhtia pitäisi mennä, joten menin 3.30min/km, 3.25min/km, 3.20min/km ja 3.15min/km vauhtia. Kaksi ensimmäitä olivat liian hitaita, kaksi seuraavaa ihan jees. Pohkeet olivat selvästi paremmat kuin olivat olleet pari viikkoa ennen sitä, joten juokseminen oli helpompaa, mutta rehellisyyden nimissä ei minulla oikein vauhtikestävyyttä nyt ole. Varsinkaan reitille, jossa on mäkiä kuten Midnight Run. Eilen jumit olivat kuitenkin sitten taas takaisin täydellä teholla. Sain vaivoin juosta hitaalla 5.30min/km vauhdilla 8km palauttavan.

Eilen loppui myöskin elokuu, näin ollen kuukauden loppusaldo oli 360km, mikä tekee heinä-elokuulle kahden kuukauden settinä 760km. Se on enemmän, mitä olen tuollaisessa ajassa ikinä juossut, mutta toisaalta aiheutti kyllä vähän sekä fyysistä että henkistä lamaa. Sen vuoksi pidän nyt piakkoin ns. ylimenokauden, vaikken mihinkään maratonille aiokaan mennä. Juoksen pari rypistystä eli Midnight Runin ja Rantakympin, jonka jälkeen koittaa breikki. Tämän tauon jälkeen alan valmistautua ensi kauteen.

Mainokset