Tänään Midnight Run

Keli pelottaa

Minusta on jotenkin ikävää, että Midnight Run on syyskuun puolella. Säkästä tietysti kelit kiinni, mutta jotenkin helpommin syyskuussa tulee kurjailma kuin elokuussa. 2012 oli niinkuin tänään. Silloin paistoi aurinko aamulla kun oli Lauttasaaressa juoksu ja illalla tuli myrsky ja sade. Ei oikein nähnyt kisassa eteensä ja tuuli kaatoi niitä puhellettavia kaaria juoksijoiden eteen. Todella ikävä ilma.

Vuosi sitten syyskuun ekana lauantaina katkoin käteni polulla juostessani sateella. Toivottavasti tänään ei käy mitään. Eilisestä alkaen ollut voimakas tuuli ja klo 14 alkaen ennustetaan vesisadetta. Ei hyvä yhtään. Kahdesta asiasta en juoksukilpailuissa pidä, sateesta ja tuulesta, kumpaakin on nyt luvassa. En ole myöskään juossut hyvin pitkään aikaan pimeässä, en ainakaan kertaakaan sen jälkeen kun käsi meni poikki. Hyvin todennäköisesti edellinen lenkki pimeässä on tapahtunut toissa talvena. Sekin nyt vähän jännittää. Voi olla, etten uskalla juosta joka paikkaa täysillä. Tähtitorninmäen alamäki ainakin on melko vauhdikas.

Paitaetiketti

Esiinnyin aiemmin täällä jo tiistaina Midnight Runin paita päälläni. Se ei ollut mikään yllytys käyttää paitaa lenkillä ennen kisaa, vaan testasin paidan päälleni noutopaikkaa lähellä olevassa invavessassa sen vuoksi, että tiedän, että koko on oikea. Aika usein heillä ne koot olleet vähän eri, mitä paidassa lukee.

Valitettavasti näin silti torstaina salilla yhdellä tyypillä juoksumatolla tuollaisen paidan päällään. Tämä ei ole uusi ilmiö. Olen jo viime vuosikymmenellä nähnyt joskus lenkillä vastaantulijoita, joilla on ollut esim. HCR:n paita päällänsä ennenkuin kisa on edes järjestetty. Tuo on paitaetiketin vastaista. Jos kyseessä ei ole finisherpaita, vaan sellainen tapahtumapaita, jonka voi laittaa kisaan päällensä, niin ok: se on ihan oikein ja sallittua juosta siinä tapahtumassa se paita yllänsä – Midnight Runissa jopa pakollista, mutta ei sitä ole hitto ansaittu käytettäväksi lenkillä päiväkaupalla ennen tapahtuman järjestämistä. Se on todella epäurheilijamaista käytöstä ja paitaetiketin vastaista.

Paidan väri

Monesti paidan väristä käydään keskustelua ja suurimmaksi osaksi se on negatiivista, ts. se on aina väärä. Olen joskus itsekin kritisoinut paidan värejä. Mm. 2012, jolloin se oli sininen, vaikka paita oli ollut sininen 2010, vain kaksi vuotta aiemmin. Se oli aika omituista, kisa oli järjestetty 3 kertaa ja kaksi kertaa se oli ollut sininen. Toivoin silloin ns. infra red värisiä paitoja, kun se paitaväri oli ollut suosittu vuosi aiemmin ja monissa kisoissa tapahtumapaidat ovat vähän edellisen vuoden suosikkivärejä. No, suurin pettymys tapahtui kyllä Espoossa samana syksynä, kun naisilla oli kyllä joku värikäs paita (ei tosin infra red), mutta miehillä musta ja silloin Adidaksen edellisen vuoden suosikkiväri oli juuri infra red, joten oletin sen tulevan kuten oli edellisenä vuonna tullut vihreä. 2014 sitten neonpunaisia paitoja tuli runsaasti, se oli sekä HCR:n että Midnight Runin paidan väri. Näyttäviä paitoja, joita ei minulle tullut, koska olin telakalla.

Toinen omituisuus on se, että eri tapahtumien paitojen värit myötäilevät hyvin paljon toisiaan. Juoksukaverini on juossut tänä vuonna oliko se kahdeksan maratonia. Hän kertoi, että ulkomailla lähes joka kisasta hän on saanut sinisen paidan. Itselläni tänään toinen paitastartti tänä vuonna, molemmista saanut vihreän paidan. En minä kuitenkaan tätä tämän illan paitaa esim. lähde tässä sen kummallisemmin arvostelemaan. Kaikkihan riippuu siitä, miten kirkkaana se loistaa pimeillä kaduilla ja kujilla, jotta saadaan näyttävä spektaakkeli. Ja jos vaatekaapissa on kierrossa joku 50 juoksupaitaa, niin on normaalia, että ne ovat vähän eri värisiä. Valkoisia paitoja on nykyään vähän vaikea löytää, mikä on vähän sääli ja hankala esim. sen suhteen, koska minulla on kolmet oranssit juoksushortsit, joten niihin yhdistyy moni muu väri huonosti, mutta muutenhan jokainen paita tulee rotaatiossa käytettyä. Enemmän kyse on paidan laadusta ja mitoituksesta kuin väristä.

Yksi muutos Midnight Run / Midnattsloppet -konseptissa on se, että jokaisen tapahtuman paidan väri on nykyään sama. Aikanaan eri kisoissa oli eri väriset paidat. Ehkä on ajateltu, että harva samana vuonna kilpailee sekä Tukholmassa että Helsingissä, joten sama väri ei haittaa ja onhan se kätevämpää tilata 80000 paitaa samaa väriä kuin jaoteltuna eri väreihin.

Reitti

Toivoisin tietysti tasasta reittiä, mutta se ei ole nyt mahdollista. Midnightin uudesta reitistä ei ole minkäänlaista kokemusta, en ole käynyt sitä edes kokeilemassa lenkillä, mutta siinä on mielestäni yksi erittäin ikävä piirre ja se on rajut mäet alussa sekä loivaa ylämäkeä lopussa, jolloin pitäisi raastaa. Paras tulos tulee silloin jos viimeisen kilometrin saa painaa joko tasaisella tai loivaan alamäkeen. Ainakaan minä en saa väsyneillä jaloilla itsestäni mitään irti ylämäkeen. Alkumatkan mäet puolestaan rasittavat ja vievät voimia vähän liian aikaisin. Olisi mukavaa päästä tykittämään rennosti ekat kilsat kuten esim. HHM:ssä ja sitten vasta puolimatkan jälkeen olisi nousua ja ihan loppu taas tasaista. Sitä miettiikin, että voisiko tuon kisan juosta toiseen suuntaan, olisiko niin parempi?

Varustesäilytys

Varustesäilytys on joka vuosi näköjään eri paikassa (tai ainakin ollut 2010-2013 ja 2016, 2014 ja 2015 jääneet minulta väliin). Ehkä sopivaa ratkaisua ei ole löytynyt tai ehkä yhteistyökumppanit eivät ole olleet tyytyväisiä. Joka tapauksessa ei oikein nyt osaa arvioida millainen paikka tuo Porthania tässä mielessä on. Parempi kuitenkin varmasti kuin se teltta 2012 kovassa myrskyssä. Jos ja kun sataa ja menen paikan päälle moottoripyörällä niin laitan varmaan vasta kisavaatteet paikan päällä ylleni. En laita edes minkään pitkien trikoiden alle, vaan menen sinne farkuissa ja vaihdan kaikki kamat paikan päällä. Tai no sekin riippuu nyt sateen määrästä. Täytyy varmaan olla vähän fleksiibeli ja tehdä päätös vasta juuri ennen kuin starttaa sinne.

Nippusiteet

En löytänyt himasta mistään nippusiteitä, en muista minne olen ne laittanut. Olen ostanut niitä kahta kokoa nimenomaan chippien kiinnittämistä varten, mutta kun en ole kolmeen vuoteen niitä tarvinnut (telakka ja numerolappuun kiinnitettävien chippien yleisyys), niin ovat hukassa. Tuo chippihän on nyt kertakäyttöinen eli ei sitä maalissa tarvitse palauttaa, joten kyllähän voin avata kenkiä sen verran, että saan chipin nauhoihin kiinnitetyksi, mutta kyllä se silti on hankalaa kikkailua. Yhdellä pienellä nippusiteellä saisi paljon paremman ratkaisun aikaiseksi. Vanhoihin tuttuihin Adios 2:iin täytyy nyt luottaa, alan kohta kikkailla chippiä niihin.

Jalat

Jalat ovat aika huonoina nyt. Olen rullaillut ja hieronut niitä ja niissä on sellainen kummallinen särky päällä kuten kasvukivut joskus teini-iässä. Ehkä se rullailu ja hieronta on ollut huono juttu, mutta kun sitä haluaa tehdä jotain kipeille lihaksille. No näillä mennään sanoi Matti Virmanen. Toivon, ettei illalla ole kipu kova, vaan pystyisin suht ok juoksemaan kisavauhtia.

Yhteenveto

Onneksi ei ole ennätyskuntoa tai -tavoitteita millekään 36 tai 37 alkuiselle ajalle, vaan lähden tapahtumaan kehittämään vauhtikestävyyttäni ja nauttimaan tunnelmasta sekä tapaamaan tuttuja. On kiva koittaa mihin tänään pääsee, vaikka se tulos ei tyydyttäisikään. Olen kyllä kaivannut taas startteja. HHM:stäkin alkaa olla pian kolme kuukautta.

Mainokset