Vanhukset maalle ja eutanasiasta

Katsoin maanantaina A-studion. Ei mitään järkeä. Siis joku keskustelu siitä, onko vanhuspalveluissa hoitajia 0,4 vai 0,5 suhteessa potilaisiin. Tuntuu, että julkisia palveluita käsitellään jollain tavalla ceteris paribus -menetelmällä. Kaiken pitäisi tavallaan pysyä ennallaan, mutta kun kustannukset kasvavat tai rahat eivät riitä, niin pitää tehdä jotain sopeutustoimia kuten tämä 0,5 -> 0,4. Minua tämä ei tyydytä.

Ehdotin jo ennen 2011 Eduskuntavaaleja edeltävä syksynä vaalitilaisuuksissa vieraillessani, että kuntien työnjako uudistetaan. Muuttotappiokunnat, haja-asutusalueet, kunnat, joissa on edullisia asuntoja keskittyisivät hyvinvointipalveluihin ja pk-seutu sekä muut kasvukunnat keskittyisivät dynaamiseen kasvuun. Asia ei saanut tuulta allensa. Minua syytettiin siitä, että haluan pakkosiirtää vanhukset ja maksaa hoitajille nälkäpalkkoja. Mikään ei ole sen jälkeen muuttunut, mitään ei ole saatu aikaan. Valtiontalous on kuralla, mutta mitään ei tehdä.

En ymmärrä, mikseivät kunnat voi sopia työnjaosta. Miksei valtio kannusta siihen. Esim. Helsinki ostaisi jotain tiettyjä palveluita joltain kunnilta. Kun Nokia lopetti Salossa, ehdotin Helsingin Sanomissa, että vanhukset muuttavat Saloon. Se olisi strategisesti hyvin Turun ja Helsingin välissä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Tällaista pitäisi hakea.

Helsingin sijaan vanhainkodit ja palveluasunnot pitäisi olla Nurmijärvellä, Tampereen sijaan Ylöjärvellä jne. Siellä missä tonttimaa on halvempaa ja siellä missä hoitajat ja muu henkilökunta voisi saada edulliset asunnot ja saada sillä palkallaan parempaa elämänlaatua kuin Helsingin keskustassa.

Kun Aarne Tanninen jäi eläkkeelle Ylen Washingtonin kirjeenvaihtajana, hän muutti Suomeen, koska eläkeläisen palkalla ei asuta niillä alueilla Amerikassa. Se on totta. Manhattanillakaan eivät asu muut eläkeläiset kuin miljonäärit tai miljardöörit. Miksi täällä pitäisi asua? Vanhat pois asunnoista ja nuoria tilalle. Samalla talous kasvuun.

Miksi tämä ei sitten onnistu? Syynä on se, että mitään muutosta ei tapahdu, jos ei ole pakko. Ei mietitä mikä on järkevämpi tapa toimia. Ei synny kulttuurimuutosta. Helsinki esimerkiksi on aika hankala paikka vanhuksille. Paljon liikennettä, etäisyydet pitkät, yksinäisyyttä. Jos sen sijaan eläkeläiset asuisivat lähellä toisiaan kävely-yhteyden päässä ja järjestäisivät toisilleen ohjelmaa, kerhoja jne., niin tilanne olisi eri. Olin keväällä 2010 kuuntelemassa esitelmää, jossa amerikkalainen henkilö kertoi Arizonassa sijaitsevasta eläkeläisten kaupungista, joka toimii juuri näin. Vanhukset pelaavat golfia ja tennistä sekä käyvät kaikenlaisissa kerhoissa, joita järjestävät toisilleen. Lähes koko kaupungin työntekijätkin ovat eläkeläisiä. Pyörittävät itse sitä paikkaa. Miksei täällä voisi olla vähän samaa? Mikseivät esim. Tammisaari ja Sipoo satsaa vanhuksiin? Tai miksei Vesa Keskinen rakenna valtavaa eläkeläiskaupunkia Tuuriin, jossa liikkuminen tapahtuisi robottibusseilla?

Asioita pitää pystyä ajattelemaan uudella tavalla, jotta mentäisiin eteenpäin ja kehityttäisiin. Pyyhkisin takapuolta tuollaisilla 0,4 tai 0,5 lukemilla. Sen sijaan parantaisin vanhuspalveluita kasvukeskusten ulkopuolella, jolloin he muuttaisivat sinne. Ihminen muuttaa silloin, jos hänen elämänlaatunsa paranee.

Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Eikö olekin mukavaa, saatte vielä kuten ostoskanavalla jotain ylimääräistä kyytipojaksi. Se ilouutinen on eutanasia. Katsoitteko uutisia eilen, siis Kympin Uutisia, joissa kerrottiin, että Kekkonen romahti yhdessä yössä? Okei Kekkonen, Paavi, Brezhnev – he kaikki ovat legendoja, joita pitää pystyä pitämään hengissä vaikka millä pistoksilla heidän omasta ihmisarvosta riippumatta, mutta entä me muut. Saisimmeko me lähteä sitten, kun aika on täynnä? Ihmisten ei pitäisi joutua kitumaan hemmetin huonossa kunnossa vihanneksena. Se ei ole heille, eikä heidän omaisilleen oikein. Pitäisi olla niinkuin jollain eläimillä, että vanhus poistuu laumasta kuolemaan. Samalla tavalla tässä pitäisi olla. Jos on hirveän huonossa kunnossa ja todella vanha, niin pitäisi voida saada kuolla pistoksella. Kuoleman voisi jopa suunnitella itse. Silloin elämän loppuvaiheista tulisi paljon oikeudenmukaisempia kuin mitä ne ovat nyt. Tekee hommat loppuun ja sitten virta pois ja hyvästi. Mikä parasta, yhteiskunta säästäisi rahaa.

Mainokset