Maratontossut ja ME alle 2 tunnin

Maratonkenkiä on vaikea valita. On vaikea löytää sopivaa kenkää niin pitkälle matkalle. Se on aina kompromissi ja jokaisen pitää löytää itselleen sopivin vaihtoehto.

Jonnekin 3.30 tasolle on helppo juosta millä tahansa lenkkareilla. Itsellänikin oli kaikista tuetuimmat pronaatiojalkineet. Sen jälkeen vaihdoin kisakengät hieman kevyempiin, 275 gramman painoisiin, joilla meni jo 3.18, joka ei nyt tietystikään kengästä ollut kyse, vaan siitä, että olin harjoitellut enemmän. Jalkapohja sen sijaan hajosi tuossa kisassa, se olisi toki voinut hajota milloin vain. Osasyynä varmaan se, että täällä oli ollut ankara talvi, jolloin lunta oli vielä huhtikuussa, joten tuo kisa oli minulle ensimmäinen ulkolenkki asfaltilla sinä keväänä. 2,5 vuotta myöhemmin olin taas maratonilla ja juoksin 3.03. Silloin kenkinä olivat muistaakseni jotain reilut 220g painaneet Adidas Mana 7:t. Silloin pohkeet pettivät osin varmaan harjoittelun riittämättömyyden, osin reittiprofiilin ja osin sen vuoksi, että kengissä ei ollut riittävästi vaimennusta. Painon lisäksi siis vaimennus merkkaa. Niinpä nyt kun olen seuraavaa maratontossuani pohtinut, niin minulla on vaakakupissa paino vs. vaimennus. Olen kokeillut matolla testilenkillä neljää eri paria minulla olevia about saman painokategorian kenkiä eli Adidas Adios 2, New Balance Vazee Pace, Adidas Boston Boost 5 ja Salming A3 Distance. En ole vielä päättänyt, missä noissa kengissä olisi maratonia ajatellen paras kombinaatio. Täytyy testata pidemmillä lenkeillä.

Mennään takaisin maailmanennätykseen. Joku 5-6 vuotta sitten arvioin, että vuoden 2020 loppuun mennessä maailmanennätys olisi alle 2 tuntia. Silloin kehitys oli sen verran nopeata. Maratonin suosio oli kasvanut, koko ajan tuli lisää huippujuoksijoita ja kengät paranivat mm. Continental-pohjien tarjoaman pidon vuoksi. Nyt kehitys on hidastunut ja herää kysymys, päästäänkö alle kahden tunnin. Voi hyvinkin olla tai on jopa todennäköistä, että ei päästä tuossa aikataulussa, mutta päästäänkö koskaan? Kyllä päästään ja kerron nyt miksi.

Ensinnäkin juoksijoiden taso paranee yhtä. Tutkimuksen mukaan voidaan osoittaa monia tekijöitä, jotka johtavat tähän. Mm. juoksijoiden pituuden vähentyminen parantaa tuloksia. Tällä hetkellä maailman sadan parhaan maratoonarin keskipituus on 171cm, mutta se on menossa alaspäin. Lyhyemmällä juoksijalla on parempi lämmönsieto, mikä on eduksi. Toinen tekijä on esimerkiksi se kisalämpötila. Tutkimuksen mukaan 3,8C lämpötila olisi optimaalisin tulosta ajatellen eli jos halutaan maailmanennätys niin järjestetään se kilpailu tuollaisissa olosuhteissa jne. Seikkoja on monia kuten voitte linkitetystä slideshowsta itse lukea.

Toinen asia on sitten se kenkien paino. Runnersworldin mukaan sadan gramman alentaminen tossun painossa parantaa juoksuaikaa 0,78 prosenttia eli kun nyt ennätykset tehdään noin 230g kengillä niin 130g kengillä lähtisi 57,5 sekuntia pois ja juoksemalla paljain jaloin 2min 12 sekuntia. Valitettavasti paljain jaloin juoksemissa on vain se ongelma, että kengän antama vaimennus parantaa juoksun taloudellisuutta 3-4 prosenttia. Tuon saman hyödyn saisi kuitenkin 10mm vaimennuksella tiessä eli näkisimme alle 2 tunnin maailmanennätyksen mikäli tie olisi joustava,  EVA-vaahdolla päällystetty ja juoksija olisi paljain jaloin.

Mennään takaisin meihin amatööreihin. Joudumme painimaan painon ja vaimennuksen välimaastossa. Olen alkanut miettiä, että jos kuitenkin käytämme kisaan pikemminkin kolme kuin kaksi tuntia ja kun meidän juoksutekniikassamme ja jaloissamme on muitakin seikkoja, mitkä vaikuttavat juoksun taloudellisuuteen ja jalkojen jaksamiseen maratonmatkan kuin se vaimennus niin onkohan sillä kengän painolla oikeasti mitään väliä tai siis kevyemmästä kengästä mitään hyötyä. Toki kevyemmällä kengällä on kivempi juosta ja tulee sellainen tunne, että ne ovat todellakin nopeat kengät siihen verrattuna, että laittaisi ne jotkut 270 gramman trainerit jalkoihinsa.

Maraton voidaan siis juosta alle kahden tunnin mikäli vähän kikkailtaisiin olosuhteilla.

Mainokset