Rokkarikengät

110241_049_a_zmEn ole ikinä harrastanut rokkia. Itseasiassa en ole juurikaan edes kuunnellut musiikkia. Tai no about 24 vuotiaana Saksassa kuuntelin vähän musiikkia, kun minulla oli silloin aika paljon vapaa-aikaa ja kavereita oli paljon, mutta läheiset kuten perhe olivat kaukana. Niinpä viikonloppuisin tuli sitten kuunneltua musiikkiakin ja osteltua cd:itä. Autoa ajaessani radio on päällä ja kuuntelen mitä sieltä tulee, mutta en varsinaisesti rokkia kuuntele. Muuten en oikeastaan kuuntele mitään musiikkia ikinä, pois lukien ne kerrat, jolloin olen esimerkiksi viihteellä.

Joka tapauksessa Amerikassa on luotu erittäin toimiva konsepti nimeltään Rock ’n’ Roll Marathon, jossa musiikki ja ns. hyvä meininki on pääosassa. Musiikkia on paitsi oikeastaan koko matkalla reitin varrella niin lisäksi kisan jälkeen maalissa on party, jossa on esiintyjiä. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 1998 San Diegosta ja siihen osallistui 18000 juoksijaa. Sittemmin brändi on laajentunut rajusti. Nyt kun juhlivat juhlavuotta, kun alkuperäinen Rock ’n’ Roll Marathon järjestetään 20. kerran niin ketju on paisunut jo niin suureksi, että 30 kaupungissa juoksee yhteensä jo puoli miljoonaa osallistujaa. Eikä se ole enää Yhdysvaltojen yksinoikeus, vaan Madrid kuuluu ketjuun, samoin kuin Liverpool, Lissabon, Dublin jne.

120231_060_d1_zm

Brooks on tuonut markkinoille Rock ’n’ Roll Marathon limited editionin suositusta Adrenaline GTS -tossuistaan. Kyseinen kenkämallihan on useina vuosina ollut USA:ssa myydyin tossumalli. Itselläni on yhden tossuparin verran kokemusta niistä. Ostin mustat GTS 12 tossut muutama vuosi sitten. Ne korvasivat silloin käytöstä poisjääneet Karhun M1:t lähinnä kimppalenkeillä. Ajattelin, että mustat eivät kuraudu kuten valkoiset. No toki mustiinkin tulee kuraa ja näyttävät harmailta, mutta sade puhdistaa ne. Nykyäänhän tilanne on vähän eri, kun valkoisia tossuja ei juurikaan näy myynnissä, joten jos vielä juostaisiin kimppalenkkejä kelissä kuin kelissä, niin ei tarvitsisi mustia tossuja ostaa.

110241_049_t_zm

Tuo Adrenaline oli tuettu kenkä, joka oli silloin jossain määrin painavimpien halkojen ja kevyempien kenkien välimaastossa 320 grammaisena. Vaikka kengällä on painoa ja tukea, niin se on kuitenkin nopeahko. Sen takia ilmeisesti myykin niin hyvin. Verrattuna samaan aikaan sisäkäytössä olleisiin vähän saman painoluokan kenkiin eli Niken Lunarglide 3+:aan sanoisin, että siinä missä Niket vaativat jonkun 300km sisäänajon niin Brooks istui jalkaan heti ekasta lenkistä lähtien kuin hansikas ja oli ready to go. Niillä oli hyvin helppo juosta peruslenkkejä. Lisäksi niissä oli hyvä kuviointi pohjassa, joten jos oli lunta tai jotain mutaa, niin pitivät melko hyvin. Miinuksena tossuissa oli se, että vaimennus loppui aika nopeasti. Tuntui, että 700 kilsan jälkeen ne olivat jo jotenkin kovat. Kyllä minä niillä sen 1000km juoksin, mutta ero esim. ”ylivaimennettuihin” Nikeihin oli suuri. Nikeilla 300km ekaa kilsaa olivat liiankin tunnottomat ja sitten kun 1000km oli täynnä, niin ne pystyi vielä siirtämään hengailukäyttöön eli tossuja voi käyttää vielä vuosia senkin jälkeen, kun vie vaikkapa roskapussin ulos, käy kellarissa tai kävelee lähikauppaan.

120231_060_i_zm

Brooks ei ole keventänyt samalla tavalla tuota kenkäänsä, mitä kilpailijat ovat tehneet. Miesten Adrenaline GTS 17 painaa 303 grammaa kun vastaavasti Saucony Guide painaa 275g, Mizunon Wave Inspire 12 255g ja Nike LunarGlide 258g. Nämä viimeksi mainitut ovatkin menneet painossa lähes lightweight trainer kategoriaan. Hyvä kenkä tuo Brooks on, jos tarvitsee tukea ylipronaatiota vastaan. Esim. Runningshoesguru antaa kengästä todella ruusuisen kuvan arviossaan.

110241_049_s_zm

Joka tapauksessa tämä uusi Rock ’n’ Roll Marathon versio Brooks Adrenaline GTS 17:sta on aika näyttävä. Jos musa yhtään kiinnostaa, niin varmaan kitaratossuilla on mukava juosta. Miesten malli on tuo musta ja turkoosisävytteinen puolestaan naisille.

Lisätietoja Brooksin sivuilta.

Mainokset