Hietsu-treeni 15km at 4.00min/km

Kun aloittelin juoksemista joku ehkä 7 vuotta sitten niin silloin Espoossa Arenalla oli tiistaisin ”juna”. Hietsun, Pasin ja Sannan porukka, jossa oli sitten vaihtelevasti muitakin mukana. Juoksufoorumilta mm. Björn, Pegasus ja pegasuksen mystinen kaveri, joka on ilmeisesti ulkonäön perusteella (tukka tosin lyhentynyt) kisoissa hyvin pärjäävä Strömsholm. Välillä siellä oli kiihtyviä vetoharjoituksia jne., jossa yritettiin sinnitellä mukana sen mitä pystyy, mutta yksi Hietsun harjoituksista oli 15km maratonvauhtinen @ 4.00. Piru, että se tuntui kovavauhtiselta silloin juosta 4 minuutin kilometrivauhtia, enkä siinä montaa kilometriä kestänyt. Olin toki rapakunnossa, koska olin aloittelija.

Eilen tein itse vihdoinkin tuon Hietsu-harjoituksen. Juoksin 2,5km VR + 15km @ 4.00 + 2,5km VR=20km. Täytyy myöntää, että olen aika tyytyväinen. Vaikka olen juossut keväällä 2014 kisassa selvästi tuota nopeampaa vauhtia puolimaratonin, niin peruslenkit ovat kuirenkin peruslenkkejä. Kun lähtee päivän päätteeksi vähillä energioilla heittämään lenkkiä ja pystyy sellaisen noin hyvin tekemään, niin fiilis on aika hyvä. Siellä oli kuuma, enkä edes juonut kuin ehkä 1-2 desiä vettä ja silti pystyin aika hyvin iskemään. Toki kaadoin vähän vettä päähäni, niin suurin lämpö lähti ainakin osittain veke.

Tuollainen lenkki on paljon helpompi juosta kuin luulin. Vaikka lähdin jouluna aika pohjilta, enkä meinannut jaksaa juosta influenssan jälkeen ollenkaan ja vaikka monen kuukauden tauon jälkeen eka VK-lenkkikin oli todella vaikea ja mietin, että miten ihmeessä pääsen taas sellaiseen kuntoon, että pääsen edes lyhyiden hölkkäkisojen viivalle niin nyt neljän intervallitreenin, kolmen pitkiksen ja yhden maravauhtisen jälkeen olen ikäänkuin palannut. Kunto ei ole vielä siellä, missä sen pitäisi olla, mutta se, että pystyn juoksemaan 4 minuutin maratonvauhtia 15 kilometriä noin vain, kertoo jotain. Ei ole turhasta jätkästä kysymys.

10-11km väli oli vähän vaikea (siis joku 12,5-13,km väli, jos lasketaan VR mukaan). Silloin juoksu ei tuntunut hyvältä ja minun oli vaikeuksia ylläpitää vauhtia. Sen jälkeen pääsin siitä yli ja alkoi kulkea todella hyvin. Loppuvaiheessa suorastaan rallattelin. Otin varmaan sadan metrin loppukirin ja siinä mietin, että perhana, mähän olisin voinut juosta pidemmänkin. Itseasiassa: jos olisi ollut jotain urheilujuomaa tai geeliä mukana niin olisin voinut kokeilla millaista on juosta enemmänkin tuota vauhtia. Tosin: kun jotain on päättänyt niin se focus on sen tavoitteen saavuttamisessa. Vaikka tuntuisikin hyvältä, niin olisi vaikea motivoitua mihinkään ylimääräisiin ketunlenkkeihin.

Saunoin aika pitkään sen lenkin jälkeen ja vaikka lenkki oli raskas, niin en ollut ihan sippi saunassakaan. Söin hitaasti ison omenan ja korkkasin Lapparin 2,7% pilsnerin perjantain kunniaksi. Himassa tankkasin lisäksi syömällä 2,5 täytettyä lettua tai olivat itseasiassa sisällöltään enemmänkin burritoja. Tehty vehnätortilloihin ja täyte oli tulista ja sitä oli paljon, mutta malliltaan olivat kuin täytettyjä lettuja. Samalla maistelin vähän yhtä uutuuspunaviiniä (pääruokajuoma oli toki tulisuuden ja juoksupalauttelun vuoksi Cokis) ja sen jälkeen join vielä ennen nukkumaanmenoa brasilialaisen 4,5% lagerin ja söin kulhollisen perunalastuja, kun tuntui, että juoksu vaatii vielä suolaa. Robin NYC:hän kertoi meille, kuinka tärkeä osa perunalastut ovat juoksijan ruokavaliossa. No nämä eivät olleet Lay’s, vaan Taffel, mutta sama asia. Klo 24 jälkeen menin nukkumaan ja simahdin totaalisesti. Jopa pyjaman paita oli mennyt väsymyksessä väärin päin. Nukuin yli 9 tuntia ja näin kaikkia todella himmeitä unia. Onneksi elämä ei oikeasti ole sellaista.

Pohkeet ovat nyt vähän jäykät. En jaksanut eilen mitään venytellä tai rullailla, en vain jaksanut. Tänään voisi juosta kevyesti. Mullahan ei sinänsä kilsoja tältä viikolta paljon ole. Kaksi kovaa harjoitusta 17 ja 20km ja kevyt palautteleva 8km eli 45km yhteensä. Tosin siitä on 25km juostu reipasta vauhdeilla 3.10-4.00min/km, joten tämä viikko on määrältään vaatimaton, mutta vauhdeiltaan kehittävä.

Tuo viidentoista kilometrin juokseminen neljän minuutin vauhtia on oikeasti hyvä treeni. Suosittelen. Ei liian rankka, mutta tietää juosseensa.

Mainokset