Olen kovassa kunnossa jo nyt

Nyt tuntuu, että aamuisin on todella kiva herätä. En tarvitse kauheasti untakaan, kun on niin hyvä fiilis. Olen kovassa kunnossa ja se hymyilyttää. Ei oikein uskokaan, kuinka huono olo oli silloin influenssan aikana ja kuinka paljon masensi ne viime vuoden ongelmat kuten pakara- ja akillesvaiva. Tänään luki lehdessä, että kohta aletaan sallia sienten syöminen masentuneille. Piru, parasta pysyä pois telakalta, etten joudu sieniä popsimaan. Aivot pitää saada pysymään iloisina ihan juoksun keinoin.

Anyway, olen pommin varmasti alle 3 tunnin kunnossa jo nyt. No question about it ja maratoniin on vielä n. 9 kuukautta aikaa. Keskityn nyt keskivartaloon ja juoksuspesifisiin liikkeisiin. Olen jättänyt puntin minimille, varsinkin ne liikkeet, joista sanotaan, että hyviä jollekin, mutta ei kestävyysjuoksijoille. Olen myöskin vähentänyt leuanvetoa. Joku 3×10 leukaa viikossa riittää mainiosti. Mielummin sellaisia liikkeitä, jotka hyödyllisiä juuri minulle. Leuanvedossa on hyötynsä, mutta ei sitäkään kannata liikaa tehdä. Saa vain möhköfantin yläkropan.

Erona aiempiin vuosiin on se, että nyt en hötkyile, en yritä tehdä liian paljon liian nopeasti ottaakseni kiinni loukkaantumisten takia menettämääni aikaa. Plus satsaan juoksijalle hyödyllisiin liikkeisiin, jotta jänteet ja lihakset eivät aiheuttaisi ongelmia. Nyt tunnun palautuvan nopeasti, mikä on kanssa hyvä asia. Siitä huolimatta pidän maltin mukana. Esim. viime viikko oli määrältään vain puolet maksimiviikoistani ja tämäkään viikko ei sisällä pitkistä, mutta sisälsi vauht. Esim. eilen olisin voinut juosta kevyttä, mutta säästelin itseäni tiistain vedoista ja tein sen sijaan AMT:tä 55minuuttia jollain reilulla 100 lyönnin sykkeellä. Siihen päälle coretreeni ja lunge matrix. Soutu jäi tekemättä, kun paremmin toimivalla laitteella oli yksi tyyppi tunnin. Hän ei soutanut välillä ollenkaan ja välillä veti jotain vetosarjoja oikeastaan vain käsillä. Sama häiskä oli siellä viime viikollakin. Hyvin omituista touhua hänellä.

Hopeakengän kanssa juttelin eilen. Kehuin kenkiä kuten sanoin aiemmin tekeväni. Sehän oli gymflirt-artikkelissakin. En viitsinyt kehua sitä, että hänellä on joka päivä erilaiset trikoot jne. tai ulkonäköä, vaan kenkiä, vaikka ne kengät ovat samat joka kerta. Ne kengät ovat nimittäin hänen trademark ja minua kiinnostavat ne kengät enemmän muutenkin. Olen jutellut tällä viikolla ehkä Esportin top 3 mimmien kanssa, yhden kanssa ma, yhden kanssa ti ja yhden kanssa ke. Niiden kanssa ei normaalisti juttele kukaan. Ensinnäkin, naiset ovat varmasti kateellisia ja jätkät eivät uskalla, koska heillä on huono itsetunto. Kaikki tomppelit juttelevat tavismimmien kanssa. Juttelin asiasta yhden kaverini kanssa tekstiviestein, joka myös valtavirrasta poiketen satsaa kaikista parhaimpiin naisiin, niin hän sanoi: Juuri noin! Ja eihän siitä oo hyötyy jos juttelee Mervi Tapolalle ja ”onnistuu”. Tuo kannattaa pitää mielestä.

Tänään voisin juosta jotain kevyttä ja ottaa perjantaina tehoja koneesta.

Mainokset