Lahti 2017 ja Solano

Lahti 2017, hiihdon maailmanmestaruuskilpailut ovat käynnistyneet. Eilen käytiin sprintit, joita pystyin osin seuraamaan. Näin aika-ajot, naisten ensimmäisen vaiheen erät kaikki, miesten toisen välierän ja finaalit. Siinä välissä tein yläkropan ja keskivartalon treenin Esportissa. Ns. mitalilähdöt katsoin siis juoksumatolta, kun temmoin kevyen kympin at 4.51min/km.

Ensinnäkin sprintin tuloksista. Risto-Matti Hakola ja Mari Laukkanen: hienot suoritukset. Upeat pistesijat, siitä on Suomen joukkueen hyvä katsoa eteenpäin. Mitalit olivat nyt liian kaukana ja kumpikin hiihti hyvin. Kärjessä miesten kisa meni niin kuin ajattelinkin. Ustjugov on kivenkova sprintteri ja oli ennakkosuosikki, mutta luotin Pellegrinon loppukiriin. Vanha kettu tuli ja voitti jälleen sprintin. Pronssisija oli yllätys. Luulin vielä illalla kisan jälkeen, että pronssille ennustamani Krogh olisi ollut kolmas, mutta ei se niin ollutkaan. Naisissa oli katastrofi kisan kannalta, että venäläinen Matveeva hiihti Stina Nilssonin suksille ja tuli se kaatuminen. Tuo finaali olisi nimittäin ollut Nilssonin ja Fallan kaksinkamppailu. Nilsson on dominoinut tämän kauden sprinttejä aika vahvasti, mutta on Fallakin ollut kova ja tuossa radassa oli erinomaisesti Fallalle sopinut kuokkanousu. He kaksi olisivat taistelleet kultamitalista. Nyt kun toinen huippu oli poissa, finaali oli Fallan näytös. Hän oli häkellyttävän ylivoimainen. Koko päivän loistavilla suksilla hiihtäneet jenkit ottivat kaksi muuta mitalia. Toisen epäonni on toisen onni voisi sanoa, sillä Randall meni oikeastaan joka vaiheessa säkällä jatkoon ja sai lopulta mitalin. Hän olisi pudonnut viimeistään välierässä ilman tuota Nilsson-Matveeva-hässäkkää.

Mennään sitten hupipuoleen. Tiesittekö, etteivät Lahden mm-kisat saaneet maskottia lainkaan sen vuoksi, koska se maskotin mukanaolo ei olisi juhlistanut 100 vuotiasta Suomea riittävän arvokkaasti? Jos mennään ajassa taaksepäin kesään 1983 ja siihen, että mulle ja broidille ostettiin FinnJet laivalta Helsingin ja Travemünden välisellä reitillä Lasse jänikset, niin olikohan niin, että emme juhlistaneet Suomea tai Suomen itsenäisyyttä riittävän vakavalla tavalla. Lasse oli sympaattinen Helsingin yleisurheilun mm-kisojen jänis ja hänellä oli paidassaan se logo, mikä oli siellä kisoissa palkintopallinakin. Lassella oli myöskin verkkarit ja lenkkarit, joten hän oli hyvin urheilullinen juoksijamaskotti. Nyt ei hiihtävää ”lassea” saatu, kun itsenäistä Suomea kuuluu juhlia jäyhästi. 2050 voivat jo silloin keski-ikään ehtineet, tällä hetkellä vielä ala-asteikäiset muistaa tätä hetkeä. Lassea ei saatu itsenäisyyden takia.

Jäyhä juhliminen ei kuitenkaan käynyt Vantaan kaupungille ja Aleksi Valavuorelle. Heillä oli parempi suunnitelma. Valavuori keksi tuoda kisoihin venezuelalaisen Adrian Solanon, joka ei ole ikinä ennen elämässään hiihtänyt. Hän oli jo kerran aiemmin yrittänyt Eurooppaan, sillä hänen hiihtoa harrastava poikaystävänsä oli leirillä Ruotsissa. Ranskan poliisi nappasi kuitenkin miehen kiinni ja hänet palautettiin Venezuelaan. Valavuori tajusi, että nyt on 100 vuotiaan isämmaan etu kyseessä ja Solano on pakko saada viihdyttämään meitä. Niinpä mies hankki rahaa Vaskisepät-firmalta, Vantaan kaupungilta ja hyväuskoisilta hölmöiltä. Harri Kirvesniemi järjesti Yokolta sukset, monot ja hiihtopuvun. En tiedä ostettinko One Wayn sauvat kaupasta vai saatiinko nekin lahjoituksena. Valavuori kehui sosiaalisessa mediassa oppineensa uuden sanan englantia eli sauvat ovat poles. Minä voin kommentoida siihen sen verran, että opin 2008 kesällä kipeänä ollessani yhden sanan swahilia. Tansanialainen oli pahoillaan sairastumisestani ja sanoi pole. Itä-afrikkalaisille pole on sitä, että joku on kokenut jotain epäonnea. Jos lennät liukkaalla kadulla perseellesi, niin sinulle voidaan sanoa pole. Solanon tuominen oli kyllä sellainen taulusta ohi laukaus, että sanon nyt Valavuorelle pole.

Solano ei siis oikeasti osannut hiihtää. Hän ei tiennyt, miten sauvat laitetaan käteen, eikä hän pysynyt lainkaan pystyssä. Niin käy kun yrittää jotain uutta lajia ensimmäisen kerran. Jos yrittäisin lumilautailua tai lainelautailua kun lajeja en ole koskaan kokeillutkaan niin minulle kävisi samalla tavalla, mutta onnistuisiko se mm-kisoissa. Vantaan veronmaksajat maksoivat siis siitä, että tämä jamppa pääsi ”viihdyttämään” lahtelaisia. Eilen pohdittiin sitten sitä, että jos lainelautailun mm-kisat ovat Havaijilla, niin maksaako Havaiji matkani sinne, jotta pääsisin kisaan mukaan. Kaveri teki järisyttävän tärkeän havainnon. Ei Havaiji maksaisi, vaan Kalifornia maksaisi! Se olisi vastaava väliintulo, jollaisen Vantaan kaupunki ja kaupungin veronmaksajat tekivät Lahdessa.

On täysin ok, että kisoissa on mukana huonoja hiihtäjiä kuten vaikkapa kreikkalaiset ja libanonilaiset. Jos heillä ei ole parempia niin sitten he osallistuvat, jotka siellä lajia harrastavat. Jos laji saa näkyvyyttä niin jatkossa voi tulla parempia. He kuitenkin yrittävät ja satsaavat lajiin oman kykynsä mukaisesti. Aivan samalla tavalla, miten Eddie Edwards teki aikanaan. Ei se Eetun vika ollut, ettei Britannialla ollut parempia hyppääjiä. Hän yritti, mutta ei ollut parempi hyppääjä. Niinpä nämä kommentit, joissa Solanoa verrataan Edwardsiin, ovat täysin hävyttömiä ja törkeitä. Solano ei ollut ikinä edes kokeillut hiihtoa ennen näitä mm-kisoja. Eli ei ole kiellettyä olla huono, mutta kyllä minusta pitäisi olla kiellettyä tulla mm-kisoihin, jos lajia ei edes harrasta. Varsinkin kun se menee Vantaan kaupungin ja Vaskisepät-firman piikkiin.

Miksi Vantaa ja Vaskisepät ovat sitten mukana tällaisessa farssissa? Vaskisepistä on helppo sanoa syy. Halvalla järkyttävän suuri julkisuus. Tonni rahaa ja pari firman rotsia ja pipoa Solanolle niin firma on kertarysäyksellä tunnettu koko Suomessa. Kukaan meistä ei ollut varmaan kuullutkaan ko. yrityksestä aikaisemmin. Heittivät vielä sellaiset heiton, että ovat aiemmin tukeneet suomalaisurheiluakin, joten pesivät kätensä negatiivisesta puolesta, joten heille tämä sataa vain positiiviseen laariin. Showbusinessta. Muistan 1994 syksyllä Timo Ropen markkinointi ja kilpailukyky -kurssi, jonka luennolla hän painotti vimmaisesti: nakkikiska lihoiksi viidessä vuodessa. Jos Vaskisepät haluavat laittaa firman lihoiksi viideksi vuodeksi niin suosiota pitää saada.

Vantaan rooli on sen sijaan täysin älytön. Mitä Vantaan veronmaksajat kostuvat siitä, että veronmaksajien rahoja laitetaan siihen, että saadaan joku pelle Lahteen? Twitterissä oli hyvin nokkelasti havaittu, että päätöksen tehneen kaupungin liikuntajohtajan sukunimi on Kallislahti. Onko tuossa jonkinlainen oma lehmä ojassa. Tuntuu kyllä siltä, että todellakin: mies on nimensä mukaisesti kallis Lahti. Sinänsä minulle ei tule mitenkään yllätyksenä, että tällainen asia tapahtuu Vantaalla. Muistanette Mannermaan hölkkäporukat. Vantaalla on jotenkin suuri arvostus sitä kohtaan, että asiat tehdään huonosti.

Kuulin eilen, että pöytätennispelaaja Pentti Olah on taloudellisissa vaikeuksissa harjoittelussaan. Hänellä ei ole varaa hankkia vitamiineja ja muuta vastaavaa, mitä tarvitsee ja hän on olympiaurheilija, joka laittoi maailman parhaita pelaajia koville. On todella käsittämätöntä, että firmoilta ja kunnilta löytyy rahaa ihan huuhaajuttuihin, muttei maailmanluokan urheilijan valmennukseen. Osin vika on kulttuurissa ja osin lähipiirissä. Täällä ei koeta velvollisuudeksi tukea oman kylän poikaa tms., jos hyötyä ei pystytä rahallisesti mittaamaan. Muut Pohjoismaat ovat tässä suhteessa meitä paljon edellä tai ainakin solidaarisempia urheilijoita kohtaan. Toinen on se tarinan puute. Olahilla on valtavan mielenkiintoinen tarina, jota ei osata kertoa ja myydä kuluttajille. Periaatteessa hän voisi mainostaa hyvin monenlaisia tuotteita ja hankkia kasaan riittävän budjetin, mutta hänen lähipiirinsä ei osaa kertoa tarinaa. Se on todella sääli.

En ole oikeastaan edes vihainen tai pettynyt tästä Solano-casesta. Tapaus on niin absurdi, että se pelkästään huvittaa. Toki jos itse olisin saanut päättää, niin tuollaista jamppaa ei olisi kisoissa nähty, mutta lapset olisivat saaneet maskotin, sen hiihtävän ”lassen”.

Mielenkiinnolla seuraan, kuinka kisat tästä etenevät. Odotan Suomelta 4-6 mitalia. On realismia odottaa jopa kuutta mitalia, viisi olisi perussuoritus ja neljä lähes pomminvarmaa. Jos tulee yhtään vähemmän, kisat on ryssitty ja jos tulee yli 6, on kyseessä huippuonnistuminen. Krista, Heikkinen ja Iivo henkilökohtaisilta matkoilta yhteensä vähintään 3 lätkää, naisten viestistä yksi, yhdistetyn joukkuekisasta yllätysmitali ja sen lisäksi miesten tai naisten parisprintti tai miesten viesti saa tuoda puuttuvan kuudennen lätkän.

Mainokset