Ylimenokausi sairauden vuoksi

Tuo virus, mikä aiheutti kuumeen ja sen seuranneet vatsaongelmat, oli näköjään sen verran raju, että olen päättänyt pitää jonkinlaisen ylimenokauden.

Torstaina oli ensimmäinen päivä, jolloin olo oli ok. Vähän tuntemuksia vatsassa, mutta kävin illalla jo kevyesti salilla. En tehnyt oikein mitään ihmeellistä. Todella alhaisella sykkeellä ja normaalia hitaammalla vauhdilla AMT:tä katsoen samalla kisoja. Sen jälkeen saunoin. Perjantaina tein hieman yläkroppaa laitteissa ja vedin leukoja. Sen jälkeen menin hölkkäämään juoksumatolle 5.30min/km vauhdilla. Ajattelin vitosen vaiheilla, että jaksan maksimissaan 8 kilometriä. Kuuden kilometrin jälkeen kuitenkin tuli juoksukaveri viereiselle matolle ja kun juteltiin niin juoksu alkoikin kulkea paremmin. En vain tajunnut lisätä aikaa, joten kun juosumatto sanoi, että 5 sekuntia cool downiin niin siinä vaiheessa oli myöhäistä. Päätin laittaa cool downin aikana lisää vauhtia mattoon, jotta saisin lähemmäs 12km tauluun jutellen samalla jutut kaverin kanssa loppuun. Lopulta sain 11,86km juostua 65 minuutissa, kävin saunassa ja se oli kaikkinensa ihan jees. Söin ensimmäistä kertaa vähän enemmän ruokaa tällä viikolla eli 3 chicken fajitasta kotona.

Otin yhden puolen litran oluen illalla, mutta hyydyin kuitenkin kesken ja torkahdin. Heräsin, join sen oluen loppuun ja menin nukkumaan. Nukuin joku 8 tuntia ja aamulla olin silti todella väsynyt. Päätin, etten lähde ollenkaan kauppaan, vaan menen vasta huomenna. Kerään voimia ja menen lenkille. Yhden jälkeen lähdin lenkille. Huomasin heti, että takareidet olivat törkeän kipeät eilisestä kevyestä lenkistä ja vaikka hölkkäsin hiljaa niin juoksu oli silti voipuneisuuden takia vaikeata. Tunne oli sama kuin jouluna. Teki mieli heittää kävelyksi. Jatkoin väkisin hidasta hölkkää ja päätin, että juoksen vain reilun kympin eli Larun ympäri. Vasta joskus arviolta 6-7 kilometrin jälkeen alkoi tuntua hieman paremmalta. Siitä huolimatta koko lenkki kesti yli tunnin eli vauhti oli lähes kuuden minuutin tahtia. Toki siinä oli muutama kohta, jossa piti kävellä veden tai jään vuoksi, mutta kyllähän tuo vauhti oli hidasta, ei auta kiistää.

Lenkin jälkeen katsoin naisten hiihdon startin, lähdin saunaan, tulin katsomaan kisaan loppuun, jonka jälkeen tein spaghettia. Sitten katsoin mäkihypyn joukkuekisaa ja lepäsin. Olen aivan puhki, tekisi oikeastaan mieli nukkua. Samanlainen puhkiolo oli viime lauantaina lenkin jälkeen illalla. Se oli ennen sitä kun tulin kipeäksi. Silloin juoksin 15km, eikä se näin pahalta tuntunut, vaan itseasiassa pystyin iskemään lumisella baanalla erittäin hyvin, mutta sunnuntaina olin sitten kipeänä ja romahdin juoksumatolla heti alkuun.

Koska en pysty nyt kunnolla harjoittelemaan, niin on pakko antaa itselle aikaa toipua. Olen päättänyt ottaa pari viikkoa nyt kevyesti. Juosta kevyttä hölkkää ja pitää välipäiviä. Lenkit lyhyinä ja kevyinä. Jos kaikki menee hyvin niin tuon jälkeen olisi tarkoitus palata sitten kunnolliseen harjoitteluun.

Loppuun on pakko todeta, että huomenna olisi Pariisin puolimaraton. Oispa kiva olla mukana. Olen miettinyt, että jatkossa voisi kyllä katkaista talven ja käydä taas joskus tässä helmi-maaliskuun tuntumassa kilpailemassa. Nyt kävi vielä niin, että satuin eilen näkemään Pariisin tämän vuoden paidan ja se oli todella hyvänoloinen. Siinä oli kiva slogankin Paris-est à vos pieds. No se paita jäi saamatta ja ylimenokausi tuli ei kilpailun, vaan ihan sairastumisen myötä.

Tosiaan väsymyksen lisäksi vähän huono olo nyt illallakin. Varsinkin tuolla vatsan tienoilla, joten täytyy yrittää nukkua paljon.

Advertisements