400m vedot juostu ja ajatuksia maratonista

Eilen juoksin 400m vedot. Luin joku aika sitten Instagramista jonkun trithlonistin tehneen 10x400m treenin kahden minuutin hölkkäpalautuksilla. Hänen vetonsa olivat 1.12 vauhtisia. Ajattelin, että pääsen samaan jo pelkästään sen vuoksi, että hän on syntynyt vuonna 1981 ja minä vuonna 1973 eli vanhempana tieteenharjoittajana minulla on kokemusetu. No, oikeasti ajattelin vain olevani sen verran kovempi jätkä, ts. tahdonvoimani on kovempi, joten vaikka nopeutta ei olisikaan niin paikkaan henkisellä puolella. Myöhemmin tajusin, että tuo on 3.00 min/km vauhtia, joten en ihan uskaltanutkaan sitä vauhtia juosta. Tein suunnitelman juosta vedot 1.15 eli 3.08 min/km vauhtia.

Soudin alle 2000m napakoin vedoin. Olen oppinut soutamaan. Vauhtia on tullut selvästi lisää. Sen jälkeen tein rullaukset ja lunge matrixin. Olin vähän laiska, enkä jaksanut tehdä edes heilautuksia. Matolle kun menin niin päätin juosta peräti 20 minsaa verraa, jotta lihakset varmasti ovat lämmenneet. Taas tuntui alussa nilkoissa ja pohkeissa, joten epävarma tunne. Sitten kun vedot alkoivat niin olin päättäväinen ja tein ne eleettömästi ja kliinisesti. Oletin, että vetojen kuluessa ne muuttuisivat selvästi vaikeimmiksi maitohapon takia, mutta niin ei käynytkään. Niinpä juoksin sen viimeisen, 10. vedon vauhdilla 3.00 min/km eli vetoon meni tuo 1.12, sama mikä sillä triathlonistilla oli kaikissa vedoissa aikana. Siinä oli oikeasti jo juoksemisen tuntua.

Tuon harjoituksen jälkeen ei ollut oikeastaan sellaista tunnetta, että olisi mitään ihmeellistä tullut tehtyä. Se on vain kuitenkin 4km kovaa vauhtia. Alku- ja loppuverra sekä hölkkäpalautukset vaikuttivat sillä tavalla, että kokonaisuutena lenkki oli 14km. Tossuina vanhat kunnon Adios 2.

Juoksufoorumilla väitettiin, että 2.50 maratontulos vaatisi 5000km vuosijuoksumäärää. Olen jyrkästi eri mieltä. Aki Hintsan kokonaishyvinvointimallista olen miettinyt asioita sillä tavalla, että kun ei ole huippu-urheilija (lue: ei yritä maratonia alle 2.10), ei tarvitse elää kuin huippu-urheilija. Pikemminkin tehdä kaikki asiat vähän paremmin kuin ennen. Tuo vähän paremmin jäi kirjasta mieleeni. Määrää on ihan turha kerätä tolkuttoman paljon, jos se vaikuttaa laatuun. Mulla esimerkiksi tällä hetkellä menee töihin päivässä 8-12 tuntia ja ne tietyt konseptit pyörivät päässä välillä jatkuvasti. Nukun vain 5-6 tuntia per arkiyö, mikä on liian vähän, mutta tällä hetkellä siihen on tyytyminen. Jos harjoittelisin enemmän kuin nyt, olisin paljon väsyneempi kuin nyt ja sitten en jaksaisi tehdä hommia ja olisin vapaa-aikana todella masentunut väsymyksen takia. Olen kokeillut suurta määrää, eikä se nyt toimi.

Jos teen paljon määrää, niin en myöskään pysty tekemään kovia harjoituksia. Minun filosofiassani keskeinen seikka tulostason nousuun on se, että päättää juosta kovempaa. Olen joka vuosi tehnyt tietoisen päätöksen juosta kovempaa. On totta, että vammat ja sairaudet ovat johtaneet siihen, että olen harjoitellut vähän liian vähän. 3000km enkka vuodelta 2013 on vähän liian vähän. Varsinkin kun siinä on sitten vain reilun tuhannen km vuosia 2014 ja 2015, mutta onneksi viime vuonna päästiin taas yli kahdentuhannen kirkkaasti. Optimaalista olisi juosta 3000-4000km vuodessa, mihin olenkin tällä hetkellä menossa, kun ajatellaan, että juoksen keskimäärin ehkä 70km viikossa. On kevyitä viikkoja vähemmillä kilsoilla, mutta vastaavasti joskus voin tehdä sadankin kilsan viikon ja tammikuussa oli määräpainotteinen jakso, jossa vauhteja ei ollut. Silloin 30 päivään kertyi 400km. Mielummin tosiaan harjoittelen vähemmän, mutta hyvin. En tee nyt kolmea kovaa harjoitusta viikossa, vaan jos juoksen vedot ja maravauhtisen niin en juokse pitkistä ja jos juoksen vedot ja pitkiksen, en juokse maravauhtista. Samoin, jos tuntuu jossain, pidän lepopäivän tai juoksen hyvin lyhyen lenkin.

Toki määrä voisi lisätä sillä tavalla, että lisäisi aamulenkit ohjelmaan, mutta minulla ei kyllä tällä hetkellä ole oikein rahkeita treenata kahta kertaa päivässä. Koen sen niin, että kun pysyn aktiivisena ja kävelen esim. lounaalle jne. niin saan kuitenkin monia tuhansia askeleita perusliikuntaa päivittäin, niin sekin auttaa jotain. Toki tiedostan sen, että on vaikeata pystyä juoksemaan jotain tiettyä vauhtia maratonin pituinen matka ja tarkoituksenani on pureutua siihen pulmaan juoksemalla kovempivauhtisia pitkiksiä,  pitkiksiä loppunostolla, tekemällä riittävästi maratonvauhtisia harjoituksia ja keräämällä ennen maraa joku kymmenkunta 30+ km lenkkejä. Ei se siis ilmaiseksi tule, enkä väitä, että olisin heti ensimmäisessä kisassa edes valmis tai kykenevä juoksemaan juuri tavoitteeni mukaisesti, mutta myöhemmin kyllä – ilman 5000km vuosimääriä. Jos määrää hakee ihan hitosti, on riskinä se, että harjoittelusta tulee ultratyyppistä.

Advertisements