1000km kestotesti: Hoka Clayton 2

IMG_20170526_191200_723.jpgOlen ajautunut tilanteeseen, jossa on pakko tehdä kestotesti. Normaalisti tilanne kenkien suhteen on sellainen, että ne ovat hyvin pitkälti toistensa kaltaisia, joten tiedän, että niillä voi juosta 1000km ilman suurempia ongelmia. Joissain malleissa voi viimeiset 200-300km olla vaimennus jo aika loppu, mutta sekin on mennyt paremmaksi uusien materiaalien myötä ja Nike Lunarglideissa puolestaan tilanne oli se, että 1000km jälkeen vaimennusta oli vielä yllin kyllin, joten tossuja oli mahdollista käyttää muussa hengailukäytössä sen jälkeen kun juokseminen oli ohi. Muiden tossujen osaltahan näin ei todellakaan ole ollut. Yhdet addut olivat aikanaan niin kovat tonnin jälkeen, etten voinut ne jalassa pestä edes autoa. Hoka on kuitenkin poikkeustilanne, en yhtään tiedä mitä tulee tapahtumaan. Astun tavallaan tuntemattomuuteen ja haluan raportoida teille, kuinka äijän käy.

Ensilenkki

Viime perjantaina juoksin matolla noilla Claytoneilla ensilenkin, joka oli 10km. Olen tavanomaisesti juossut nopeilla tossuilla ekaksi lenkiksi 2,5km + 10km kiihtyvä + 2,5km, yht 15km, mutta nyt olin ollut kipeänä, enkä voinut toipilaana oikein vauhtia laittaa. Se oli hyvä, sillä nuo Hokat näyttävän vaativan sisäänajoa. En edes muista koska minulla olisi viimeksi ollut kengät, jotka vaativat sisäänajoa, mutta nämä vaativat. Juoksin siis kympin matolla, joka sisälsi todella hitaan alun, sen jälkeen hieman nopeampaa juoksua, minkä jälkeen vähän ylämäkeä ja sitten vähän alamäkeä ja lopussa taas hidasta.

Tunteet olivat ristiriitaiset. Selkein positiivinen juttu on päkiävaimennus. Sitä nimittäin tuntuu olevan vaikka kuinka hurumycke. Silloin voisi ajatella, että kenkä toimii painostaan huolimatta hyvin kaikenvauhtisena yleiskenkänä, ts. olisi jaloille hellempi kuin kovempaan vauhtiin suunnitellut kengät. Esim. NB Vazee Pace on todella nopea tossu, mutten uskalla niillä juosta kuin kovempivauhtisia. Ne ovat sen verran rajut jaloille, joten ongelmia tulee, jos kaikki lenkit niillä juoksee.

Toisaalta nämä Hokat eivät ole mielestäni yhtä responsiiviset kuin vaikkapa nuo Vazee Pacet tai adidaksen Adiokset tai Bostonit. Vaikka moni arvio sanoo Claytonien olevan responsiiviset, mutta minusta se suuri päkiävaimennuksen määrä tekee niistä vähän vähemmän responsiiviset kuin edellä mainitut. Hokan perustaja kertoo Cliftoneista, että ne ovat kuin parhaat urheiluautot, joilla voi mennä hitaasti tai lujaa. En tiedä Cliftoneista, mutta näiden Claytoneiden kohdalla tilanne ei mielestäni ole niin. Jos sulla on nopea auto tai nopeat kengät alla, niin ne ikäänkuin yllyttävät kovaan vauhtiin. Näillä Claytoneilla ei tullut sellaista tunnetta, että kengät olisivat niin nopeat, että niillä halausi nimenomaan vauhdikkaasti mennä. Ts. jos haluan juosta kovaa, niin laitan jalkaani todennäköisesti jotkut muut kengät, mutta toisaalta, näillä kengillä voi juosta kaikkia vauhteja. Esim. jos ottaa lomamatkalle vain yhdet kengät, niin silloin nämä toimivat, jos kaikkia vauhteja voi juosta. Edellyttäen toki, että toimivat jalassa myös pitkiksillä. Esimerkiksi Mizunon Wave Inspire 11 on ollut siinä mielessä hyvä tossu, että paino n. 270g ei ole ihan liikaa ja vaikka pääpaino on ollut peruslenkeissä ja pitkiksillä, niin on niillä vetojakin voinut juosta.

_20170529_185158.JPG

Negatiivisinta Hokissa on kantapääosa, joka on täysin vetelä. Jalka on vaikea jopa lukkonauhotuksella saada lukituksi sinne. En oikein tiedä syytä tuolle. Salilla on yksi kundi, joka sanoi, että hänellä on niin ulkonevat luut, joten tossut kuluvat tuolta takaa puhki jo muutaman lenkin jälkeen, mutta onko tuollainen ongelma niin yleinen, että takaosasta pitää tehdä noin vetelä. Huomasin soutaessani, että jalka ei meinaa pysyä paikallaan ja kun menin juoksumatolle, sidoin kengät aivan överitiukalle.

Vaatii sisäänajon

Huolestuttavin juttu ensimmäisessä lenkissä oli se, että jalan etuosassa (siinä missä jalka levenee ja taipuu, siis mistä alkaa päkiä) vasemman jalan sisäosassa alkoi tuntua tunnetta, että voisi tulla rakko. Tämä tapahtui ehkä 6-7km jälkeen. Mitään ei tullut, mutta tunne oli, että joku ei ole ihan kohdallaan. Katsoin jälkeenpäin, että onkohan pohjallinen liian ohut, sillä se on muiden tossujen pohjallisiin verrattuna aika ohut, heppoinen ja huonosti jalan mukaan muotoiltu. Mietin eilen, kun juoksin 26km pitkiksen Mizuno Wave Inspiret jaloissa ja ne istuivat kuin hansikas, että piru, jos Hokista tulee joku murheenkryyni. Asia jäi vaivaamaan, joten etsin lisätietoja ja törmäsin tähän arvioon, jonka perusteella tulin siihen johtopäätökseen, että tossut vaativat sisäänajoa, koska tuonkin arvion mukaan ne ovat pakasta vedettynä aika jäykät. Siinä sanottiin, että se olisi vain ihan muutama kymmenen kilsaa, mitä se sisäänajo vaatii ja samoin mainittiin, että erityisesti alkuperäisissä Claytonissa oli juoksijoille aiheutunut vaivaa jalkaan, mutta lisätään, että tässäkin mallissa saattaa tulla siihen kohtaan, josta jalka taipuu ja sehän on juuri se kohta, jossa minullakin tuntui epämiellyttävältä.

Kestävyys ja c/km

Tuossa arviossa on käytetty uusia Clayton 2:ia ja 150 mailia juostuja Clayton 1:iä. Yhteenvedossa todetaan, että keveys voi aiheuttaa sen, että välipohjan materiali voi pakkautua kasaan nopeammin kuin esim. Boost-materiaali tai tavanomainen EVA-välipohjakin. Tämä sai viimeistään minut vakuuttuneeksi siitä, että kestotesti on pakko tehdä. Haluan seurata paitsi sitä, että kuinka hyvin nämä Hokat minulle sopivat, ts. onko jatkossa jotain hankaamisongelmia vai mukautuvatko kengät ja toisaalta miten vaimennus kestää. Kaikki kengäthän ovat hyviä uutena, joten mitään kilpailuetua ei ole jos ne eivät kestä yhtä pitkään kuin muut kengät. Ainoa etu on se, että uutena kengät ovat muutama kymmenen grammaa kevyemmät kuin vaikkapa Saucony Ride/Guide tai Nike Pegasus/Lunarglide. Toisaalta uusimmat Asicsin DS-Trainer 22:t menevät samoihin painoihin.

Raportoin siis sitä, miltä minusta vaimennus tuntuu eli pystynkö ongelmattomasti juoksemaan sen 1000km. Normaalistihan kenkä kestää vähintään 1000km (itse laitan vaimennuksen vuoksi aina tossuparin pois, kun 1000km tulee täyteen), jolloin kustannukseksi per km muodostuu suoraan ostohinnan mukaan laskettu summa. Parhaat diilit ovat jossain 50 euron tienoilla, jolloin hinnaksi per km tulee 5c. Johonkin 70 euroon asti hinnat ovat mielestäni vielä hyvin kohtuulliset ja km-hinta on tällöin 7c. Nämä Hokat maksoivat ns. markan eli 100 euroa, jolloin jos saan sen 1000km kasaan, niin hinnaksi tulee 10c/km. Tuota satasta olen pitänytkin tossujen kipurajana. Minulla ei ole ikinä oikein varsinaista tarvetta ostaa tossuja, vaan ostan silloin, kun näen niitä tarjolla. Juuri sen vuoksi saan kilometrihinnan useimmiten alle sen 7 sentin. 10c/km on vielä ihan ok – varsinkin kun kyseessä on tossu-uutuus, eikä vielä varsinainen alekausi menossa, joten nuo viime aikaiset XXL:n erilaiset alekampanjat ovat sellaisia, joita kannattaa hyödyntää. Sitten se ei ole enää ok, jos kenkä ei kestäkään tuhatta kilometriä.

Juoksen tänään seuraavan lenkin Hokilla ja katsotaan miten homma etenee. On hyvä nähdä, onko merkistä yleistossuksi laajalle juoksijaporukalle vai onko se hyvin spesifille juoksijaporukalle sopiva kenkä. Tämä määrittää hyvin pitkälti sen, kuinka suuri ko. merkistä voi tulla.

Mainokset

3 Replies to “1000km kestotesti: Hoka Clayton 2”

Kommentointi on suljettu.