Vaatetuksen pullonkaulat

IMG_20170720_201402_518.jpgHuomenta. Taas on uuden baltsu-päivityksen aika. Tämä on erityisen hyödyllinen kokemattomammille juoksijoille. Harrastuksen alussa ei ole sitä valtavan suurta treenivaatevarastoa, joten se aiheuttaa pullonkauloja. Käyn tässä vähän läpi tuota asiaa ja annan vinkkejä.

Joku voi ihmetellä miksi kuvassa on kuitenkin fillarini. Se johtuu siitä, että olen noviisimaantiepyöräilijä ja minulle on nyt siinä pullonkauloja. Ensinnäkin varustepuolella. Olen hankkinut kypärän, kengät, polkimet, jalkapumpun, öljyä jne. En ole kuitenkaan vielä hankkinut varakumeja, minipumppua, pesuainetta, työkaluja, rengasrautoja jne. Ajelen toistaiseksi vain palauttavia lenkkejä 1-2 krt viikossa hyvällä ilmalla matkan ollessa vain 20-23km. Jos rengas puhkeaa, talutan. As simple as that. Ajallaan tämäkin puoli toki tullee vahvistumaan. Vaatetukseen en ole hankkinut mitään muuta kuin irtohihat viileämpiä kelejä varten. Olen pähkäillyt, niin että jos tulee hieman viileämpää, niin ajan irtohihoilla ja kompressiosäärystimillä. Joko ostin alunperin yhden koon liian suuret säärystimet tai sitten pohkeeni ovat kaventuneet, mutta joka tapauksessa säärystimet eivät mielestäni purista riittävästi, vaikka olivat kalleinta mahdollista mallia. Niinpä olen käyttänyt niitä vain pari kertaa, enkä koe niistä olevan oikeastaan mitään muuta hyötyä kuin se, että ne lämmittävät. Niinpä sopivat pyöräilyyn.

Aikoinaan tuli juostua niin, etten käyttänyt mitään teknisiä juoksuvaatteita, ehkä niitä ei ollut edes olemassa. 2005 kun aloitin uudelleen treenaamaan, minulla oli jonkun verran shortseja ja sukkia, mutta paitoja piti ostaa. Sitten kun treenaamista lisäsi, ts. kävi lenkillä useammin, huomasi kaikkea olevan liian vähän. Isoja urheilukauppoja kuten XXL ei ollut ja nuo Megastoren kaltaiset Inter Sportit, joita jo silloin oli, eivät oikein myyneet juoksukamoja talvisaikaan. Shortseja ei tahtonut saada mistään ostettua ja jos sai niin ne olivat pitkää mallia, paksua materiaalia ja hinta oli todella suolainen. Tuntuu, että koko pk-seudun sai ajaa läpi autolla, jotta edes jotain sain hankituksi. Juoksusukkia ostin Stockmannilta satasella eli yhdeksän paria yhteensä muutamalla ostoskerralla ja kun hinta per pari oli tuolloin hieman yli kympin niin siitä se kertyi. Pikku hiljaa oli sen verran varusteita, että pärjäsi ilman pesukonestressiä. Myöhemmin toki sitä matskua on kertynyt paljon lisää. Juoksusukat ovat sitä kuluvinta osastoa ja niitä saa heitellä roskikseen, mutta toisaalta ostan niitä kaikista eniten. Kyllä varmaan sellainen 40 paria sukkia on rotaatiossa. Vaatteita haluaa ostaa aina välillä uusia, jos näkee jotain hyvännäköistä ja sitten tapahtumista saa ilmaispaitoja. Vanhoja ei kannata heittää pois, jos eivät ole rikki, sillä kyllä viileämmällä kelillä takin tai pitkähihaisen alla voi olla huonompikin paita ja samoin ulkolenkit jossain hevonkuusessa on vähän sellainen, jossa pukeutumisella ei ole niin suurta merkitystä. Tuota kautta on tullut tilanne, jossa pullonkauloja ei ole. Noin viisi vuotta sitten kun juostiin paljon kimppalenkkejä ja juoksin siis viileämmällä kelillä paljon ulkona, olin tilanteessa, jossa pitkähihaiset juoksupaidat olivat selkeä pullonkaula. Tilasin niitä kerralla Englannista muutaman ja ratkaisin tilanteen. Tällä hetkellä juoksukamoissa ei oikeastaan minkäänlaisia pullonkaulatekijöitä ole.

Ohje aloittelijoille: tee alussa niin, että osta läjä kerralla, jotta pääset mukavasti alkuun ja myöhemmin kerrytä varastoa pikkuhiljaa. Viiden vuoden päästä olet riippumattomassa tilanteessa. 

Pyöräilykamoissa tilanteeni ei ole ollenkaan sama. Eilen kun olin lähdössä fillarilenkille ja piti pukea päälle, niin huomasin, että viimeinen pyöräilysetti lähtee päälle. Se johtuu siitä, kun minulla on niitä vain kolmet ja viikonloppuna pesin vain pyyheitä, en värillistä pyykkiä. Niinpä kun olin pukenut, niin laitoin pyykinpesukoneen päälle, jotta minulla olisi sitten ne kaksi muuta settiä puhtaina siltä varalta, jos lauantaina menen fillaroimaan.

Pyöräilykamoissa on kyllä sellainen tilanne, että jos samoja käyttää paljon, niin ne menevät vähän huonoiksi. Ostin Saksassa asuessani joskus ’97 tai ’98 Banesto-tallin henkselihousut, paidan ja hanskat sekä Kelme-tallin paidan. Sitten kun Suomessa laitoin maastopyörääni lukkopolkimet ja ostin pyöräilykengät sekä aloin käydä myöskin spinningissä, noille kamoille tuli käyttöä. Ostin toiset housut ja hanskatkin. Silloin minulla oli kaksi settiä, mikä tarkoitti sitä, että joko kävin spinningissä tai kesäkuumalla fillaroimassa vain maksimissaan kahdesti viikossa tai pesin niitä vaatteita useammin. Ne Larunpyörästä ostamani housut olivat capripituiset henkseleillä ja niitä lahkeita pystyi rullaamaan. Shortseja ei silloin ollut myynnissä. Sen takia se Banesto-asu oli kyllä ensisijainen asuni ja kun ne toiset housut kaikenlisäksi osoittautuivat huonolaatuisiksi ja alkoivat ratketa saumoistaan, niin käytin Banestoja todella paljon. Sitten tuli parin vuoden tauko kunnes 2005 aloitin uudestaan. Silloin ostin AG2R-tallin housut, paidan ja hanskat Barcelonan Decathlonista ja lopulta seuraavana vuonna, kun tilasin Saksasta roskiin heittämieni hajonneiden caprihousujen tilalle mustat henkselishortsit sekä Gerolsteiner-tallin housut ja paidan, niin olin valmis luopumaan Banesto-asusta. Paita oli jo aika nukkaantunut ja shortsit kuluneet jotenkin ohuemmiksi. Heitin ne pois.

Tämän jälkeen minulla on ollut kolme asukokonaisuutta. Vanha Kelmen paita uusilla shortseilla, AG2R ja Gerolsteiner. Hanskoja oli jopa neljät, sillä säilytin Baneston hanskat ja yhden kerran mennessäni spinningiin, tajusin etten ollutkaan muistanut pakata mukaani hanskoja ollenkaan ja koska en paljailla käsillä koske kahvoihin, niin kävelin Fillarikellariin ja ostin Bianchin hanskat. En ole kyllä viimeiseen 10 vuoteen kauheasti pyöräilyasuja käyttänyt. Ensin oli sydänlihastulehdus ja pari vuotta liikuntataukoa, sitten alkoi juoksu todenteolla. Parit kerrat olen sinä aikana käynyt spinningissä ja ne kuumat kesät 2010 ja 2011 olivat sellaisia, jolloin ajoin maastopyörällä. Yksi syy oli se, että oli vammoja (2010 rasitusmurtumaa sääressä ja 2011 akillesjänneongelmaa), mutta toinen syy oli se, että kun oli hellettä, niin oli jotenkin mukava tuntea ilmavirta viilentämässä, ajaa 20-30km, mennä uimaan ja ajaa takaisin.

Nyt maantiepyörän hankittuani olisin kusessa, jos ajaisin joka päivä. Olisi pakko tehdä hankintoja, mutta kun toistaiseksi ajan satunnaisesti, niin pärjään kolmella setillä. Toki nyt herää kysymys siitä, että oliko fiksua heittää Banesto-asu pois. Se ei ehkä enää näyttänyt hyvältä, mutta kaataako vara veneen. Ts. pitäisikö aina olla varmuuden vuoksi joku asu, jota ei käytä kuin hätätilanteessa. Asiallehan ei enää mitään mahda, eikä se ongelma niin suuri ole, koska en aja usein ja voin ostaa jatkossa ajokamoja lisää, mutta mainitsenpa vain. Olen päättänyt, että ostan kyllä vasta sitten, kun tulee vastaan sellaisia asuja, joista pidän. En osta puoliväkisin pakolla mitään.

Ohje aloittelijoille: älä heitä mitään pois, jos et ole aivan varma, ettei pullonkauloja ole ja jos vaate ei ole rikki. Juoksijalla tai pyöräilijällä ei voi koskaan olla liikaa vaatteita.

Itselläni on reilusti yli 50 juoksupaitaa. N. 10 hihatonta, n. 10 pitkähihaista, enkä edes tiedä kuinka paljon lyhythihaisia, mutta niitä on kolme korkeata pinoa. Shortseja on useat kymmenet, pitkiä trikoita yhdeksät, joista kolmet ovat kompressiotrikoita, juoksusukkia on todella iso laatikollinen jne.

Nyt on hyvä vuodenaika tehdä hankintoja, jos niitä tahtoo tehdä. On alennusmyyntiaika nimittäin. Karrikoiden voisi sanoa, että alenusmyyntiaikana ostaa varmasti tuplamäärän tavaraa samaan hintaan kuin ei-alennusmyyntiaikana. Eli rohkeasti ostamaan, jos näkee jotain sopivaa. Ei niitä kannata liikaa miettiä silloin, jos on harrastuksen alkuvaiheessa.

Ohje aloitteljoille: älä mieti liikaa, vaan osta kun hinta on sopiva.

Tämä pullonkauloista. Toivottavasti liian pieni varustevarasto ei pilaa kenenkään harjoittelua.

Mainokset