Kisojen sponsoroinnista ja ilmoittautumismaksuista

benidorm

Show me love! Jodlaaja oli osallistunut viime sunnuntaina Espanjassa 10k love Benidorm -nimiseen juoksukilpailuun ja maksanut osallistumisestaan 16 euroa saaden sillä omien sanojensa mukaan hienon paidan, maalissa Amstelin Radleria ja kaikenlaista muuta mukavaa eli siis rahoilleen hyvin vastinetta. Päätin tutustua tapahtumaan ja käydä sen kisan nettisivuilla. Löysin sieltä paitsi tuon huikean yllä olevan disco stu -henkisen kuvan, niin myös ilmoittautumismaksuista tiedon. 28.8. asti olisi maksanut 10€ ja sen jälkeen nousten seuraavasti: 28.9. saakka 13€, 29.10. saakka 16€, 23.11. saakka 18€ ja lopulta paikan päällä kisaa edeltävänä iltana 20€. Miksi tämä kisa on sitten niin paljon halvempi kuin vastaavat tapahtumat Suomessa ja miten se voi kannattaa? No ensinnäkin Suomessa kustannustaso on korkeampi, mutta minusta se avainasia on silti sponsorointi.

Muistatte sen, kun kerroin, että Helsinki Marathonin osakeantiesitteen mukaan yhteistyökumppanimyynnin osuus on todella mitätön. Jopa niin mitätön, että esitin, että 2018 tapahtumassa pelkästään expon pitäisi tuottaa enemmän kuin mitä nyt koko tämä myynti on. Päätin laskea huvikseni paljonko per vuosi tuo yhteistyökumppanimyynti on suhteessa ilmoittautumismyyntiin eli kuinka paljon sponsorit maksavat suhteessa kilpailijoihin. Sain seuraavat tulokset: 2018 15,7%, 2019 12,2%, 2025 (skenaario 1) 10,2% ja (skenaario 2) 12,2% (btw kolmessa viimeisessä tapauksessa ilmoittautumismyynti päättyy kaikissa tonnien jälkeen 636,36€, mikä potentiaalisille sijoittajille antaa kyllä sellaisen kuvan, että tuossa on heitetty parin promillen humalassa lukuja sinne sun tänne, sillä muutenhan ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta, että sekä 2500, 5000 että 10000 juoksijalla ja vieläpä eri vuosina saataisiin aikaiseksi myynti, joka olisi juuri aina viideltä viimeiseltä luvultaan täsmälleen sama ellei sitä manipuloitaisi jollain tavalla. Se koko rivi pitäisi kyllä olla pikemminkin vaikkapa kymmenen tuhannen euron tarkkuudella) eli kun kaiken järjen mukaan tapahtuman kasvaessa ja sen tunnettuuden lisääntyessä pitäisi saada lapioitua sisään enemmän sponsorirahaa, niin tässä tapauksessa se suhteessa vain vähentyy. Samalla kuitenkin väittävät, että siitä on tarkoitus luoda tapahtuma, jossa on muutakin happeningia eli se on tarkoitettu muillekin kuin osallistujille. Eikö tuolloin sen sponsorirahan osuus budjetista pitäisi olla aika hiton paljon suurempi? Siis tyyliin vähintään 50%! Ne osanottajamaksut ovat siis sen takia korkeat, kun ei tehdä duunia myydäkseen tuotetta yrityksille.

Yhteen suurtapahtumaan voi hankkia jopa 10 partneria, jotka ovat yrityksiä, jotka eivät kilpaile keskenään (automerkki, kännykkävalmistaja, urheiluvälinevalmistaja, panimo, mediapartneri, lentoyhtiö jne.) ja tehdä sopimukset niin, että ne summat riippuvat osanottajamääristä. Nimipartneri on tietysti se pääyhteistyökumppani, joka maksaa eniten. Alkuvaiheessa summat ovat pienemmät, mutta niissä on kasvuvaraa. Uudessa tapahtumassa pitää ensin tehdä joku maltillinen kolmen vuoden sopimus, missä siinäkin summat riippuvat vuosittain tapahtuman kasvusta, mutta myöhemmin pitää pystyä nostamaan summia. Se pitää nostaa esille jo alun perin keskusteluissa. Eli että on tarkoitus luoda merkittävä tapahtuma, jolla on sponsorille arvoa. Samalla pitää koko ajan tuottaa joko yhteistyössä sponsorin kanssa sisältöä tai antaa sponsorin somevastaavan tehdä itsenäisesti sitä sisältöä yhteisesti sovittavien kriteerien mukaisesti. Esim. jos alkoholiton Heineken olisi sponsorina, niin voitaisiin sopia, että he mainostavat juoksijoille alkoholitonta olutta Instagramissa ja Facebookissa sillä tavalla, että arpovat vaikkapa kerran kuussa yhden osallistumisen tuolle maratonille.

Eli silloin jos osallistumismaksut ovat kalliit ilman, että tapahtuma olisi supersuosittu kuten joku Berliinin maraton, niin sponsorointi on lapsenkengissä. Ne tuhannet juoksijat, jotka osallistuvat siihen tapahtumaan, ovat kuitenkin mukana luomassa sitä tapahtumaa, joten ei sen niin pidä mennä, että heitä vedetään takapuoleen, vaan sponsoreiden pitää tuoda oma panos. Paljonkohan esim. Hoka maksoi viime kesänä HHM:stä, kun vetivät sen homman täysin vasemmalla kädellä. Heillä oli siellä telttakatos, jossa tossut olivat maassa. Siis ei mitään pöytää noille myynnissä oleville testikengille, eikä mitään edes Ikeasta ostettuja hyllyjä, jossa olisi ollut uudet mallit esillä, eikä mitään videota pyörimässä esittelemässä merkkiä, eikä numeroiden jaon yhteydessä jänispuvussa kävelevää maskottia jakamassa tietoa Hoka-tuotteista. Ei yhtään mitään, mutta silti heillä oli logo tapahtuman sponsorina. Toivottavasti oikeasti maksoivat tarpeeksi paksun nipun seteleitä. Minulle jäi nimittäin sellainen kuva, että he olivat vapaamatkustajia, sillä jos joku maksaa paljon, niin silloin siihen satsataan.

Nyt muuten kannattaa olla sponsoreihin yhteydessä, sillä on kahdenlaisia yrityksiä. Osa haluaa näyttää tältä vuodelta mahdollisimman hyvää tulosta omistajilleen, mutta sitten on toiset sellaisia, jotka haluavat pienentää voittoaan, jotta joutuisivat maksamaan vähemmän veroja. Eli jos jollain on mennyt hyvin tänä vuonna, niin hän saattaa nyt miettiä, mitä kannattaisi hankkia. Vesa Keskinen saattaa ostaa Ferrarin Tuuriin, mutta joku muu saattaa lyödä panostuksia pöytään, jotka vaikuttavat ensi vuonna. Sponsorointi voisi olla yksi tällainen juttu. Tapahtumajärjestäjä voisi siis saada jo tänä vuonna rahnaa sisään.

Mainokset