Tiistain improvisaatio

dsc_0187.jpgJoskus on pakko muuttaa suunnitelmia, kun kaikki menee ns. penkin alle. Eilen kävi niin. En aina muista olenko varannut ryhmäliikuntatunnin. Luulin varanneeni keskivartalotunnin, mutta sitten kun asian tarkistin niin, en ollutkaan ja tunti oli täynnä. No varasin sen sijaan Body Attackin. Tämä oli sunnuntaina. Eilen ajattelin, että kun joskus tulee tilanteita, että ihmiset peruvat varauksiaan, niin saatan päästä vielä muuttamaan suunnitelmiani. Tarkoituksenani oli käydä sivuilla. Sitten tuli joku asia eteen, minkä vuoksi en heti päässytkään sitä varausasiaa tarkistamaan ja kun menin nettisivuille, niin totta tosiaan siellä oli kuusi paikkaa tyhjää, mutta se hiton varausaika oli mennyt umpeen kaksi minuuttia aikaisemmin. Kaiken huipuksi Body Attack oli peruttu ja tilalle oli tullut joku ihan muu tunti ja minulla oli varaus sinne. Poistin sen varauksen ja huomasin, ettei minulla ollut nyt mitään ohjelmaa.

Mietin mitä teen. Jos olisin heti lähtenyt sinne, olisin ollut yksi niistä kuudesta, jotka saavat vapaan paikan. Toisaalta olisin joutunut hengailemaan sitten tunnin etukäteen salilla ja toiseksi lopettamaan hommani kesken. Se ei olisi oikein onnistunut ratkaisu. Piti löytää vaihtoehto. Päätin, että teen kevyesti muutaman keskivartaloliikkeen itse ja mietin jonkun juoksuharjoituksen. Aika hankalaa tuokin, että kun ei ole suunnitellut mitään, niin minkä lenkin sitä nyt sitten tekisi. Tartuin helpoimpaan korttiin. Otin vanhan kunnon 8x1000m 600m palautuksilla muistilokeroistani ja päätin juosta sen.

IMG_20180206_203825_175Kun menin salille, olin vähän huonoilla fiiliksillä, kun suunnitelmat olivat muuttuneet. En ollut myöskään henkisesti ehtinyt valmistautua vetoharjoitukseen. Niinpä kun tein joku 6-7 minuuttia keskivartaloa ja sen jälkeen lunge matrixin, niin oli vähän sellainen fiilis, mitäköhän siitä juoksustakaan tulee. Sitten menin matolle. Hyvänä puolena on se, että vaikka jaloissa on pieniä tuntemuksia siellä sun täällä, niin olen saanut rullattua ne varsinaiset suuremmat kivut pois eli nyt mikään ei satu todella paljon, vaan juoksemiseni on helpottunut. Niinpä oli siinä mielessä mukavampi lähteä tekemään treeniä. Otin 3 kilsaa kevyttä alle. Ensimmäinen kilsa 11,5 km/h, sitten 11,8 km/h ja kolmas 12 km/h. Sitten treeniin. Tarkoitukseni oli juosta vedot 3.32 min/km ja palautushölkkä 5 min/km. Päälle sitten löysää sen verran kuin huvittaa.

dsc_0184.jpg

Ensimmäiset vedot olivat kevyen tuntuisia, eikä 1000m tuntunut pitkältä. Nike Air Zoom Elite 9 pääsee noissa vauhdeissa oikeuksiinsa ja tulee sellainen jämäkkä tunne siitä, että askel olisi lennokas. Ei siis ollut mitään vaikeuksia tehdä niitä vetoja. 4. vedon tienoilla tilanne muuttui. Alkoi tulla epäilyksen hetki siitä, saisinko kahdeksan suoritettua. Tuntui pitkältä urakalta tehdä vielä neljä lisää. Pari vetoa myöhemmin tämä fiilis oli ohi, enkä asiaa enää miettinyt, mutta silti täytyy sanoa, että ne pari vikaa vetoa 7. ja 8. olivat vähän tukkoisia. Viimeksi oli ihan eri fiilis. Silloin ekat tuntuivat todella hankalilta, mutta kun pääsin vauhtiin niin ne vikat olivat niin paljon helpommat, että olisi mennyt varmaan 12.  No päivät eivät ole veljiä keskenään, mutta se sai silti minut ajattelemaan. Tuntuu, että tarvitsisin kisoja alle.

Nyt haluaisin oikeasti mennä kisoihin ja raastaa, minkä seurauksena vauhtikestävyyteni paranee. Ongelmana on vain kisojen puute. Olen ilmoittautunut Helsinki10:lle, mutta se on vasta vapun tienoilla. Siinä olisi viikko aiemmin HSM:n kymppi ja ViikinViitonen. Jomman kumman voisin käydä juoksemassa, mutta se on silti 2,5kk päässä. Entäpä esim. maaliskuu? No Aktia Cup olisi, mutta sitä tapahtumaa olen boikotoinut nyt jotain 6-7 vuotta. Oiskohan ollut marraskuu 2011, kun olin siellä viimeksi. Vaikea sanoa, ei muista enää varmasti edes vuotta.

Eilen kävi vielä sellainenkin juttu, että yksi ystäväni otti esille kolmen tunnin alituksen. Siis haloo, olen useasti hänelle kertonut, että se 3h on yksi hailee. Olisin sen juossut 2014 keväällä, jos en olisi sairastunut. Kisa meni pieleen sen sairastumisen vuoksi ja jouduin 2v telakalle (1,5v mystinen ongelma jaloissa plus käden katkeaminen). Nyt en ole kohta ollut 4 vuoteen maratonilla. Tavoitteeni on selvitä sm-kisoihin eli juosta alle 2.51 ja harjoittelen se tavoite silmällä pitäen. Minkä helvetin takia siis joku 3h otetaan esille keskusteluissa. Se on ihan älytöntä. Toki kun on näin pitkä tauko maratonilla kilpailemisesta, niin se ensimmäinen kisa voi epäonnistua pahastikin, joten voi olla, että 2-3 kisaa vaaditaan tavoitteeni saavuttamiseksi, mutta kyllä siinä ensimmäisessäkin pitää lähteä ihan eri tavoittein liikkeelle kuin kolmea alittamaan. Muistuttaisin siitä, että kun yritin 3 tunnin ali, niin en ollut juossut vielä lainkaan vauhdikkaasti kuten nykyään. Juoksin toki määrää silloin 3000km, mikä on yhä ennätysvuoteni (tänä vuonna tulee reilusti enemmän, jos en joudu telakalle). Lähinnä se tasonnousu johtui silloin kahdesta asiasta. Yksi oli alimatkan kilpailut, jotka paransivat vauhtikestävyyttä ja pitkät lenkit (tein useita n. 35 kilsan lenkkejä).  Nyt näin talvella ei tietenkään ole noin pitkiä lenkkejä takana ja viime vuodet ovat muutenkin olleet huonoja pitkisten osalta, enkä kisoissakaan ole juurikaan käynyt, mutta tasoni juoksijana on ihan eri luokkaa, joten jos teen jonkun maratonohjelman, mikä sisältää myös kisoja, olen heti ensimmäisessä tapahtumassa valmis takomaan pöytään selkeän ennätysparannuksen.

Sellainen tiistai, 17,5km juoksua.