Belgia, Neymar ja kamikaze

footballRanska-Argentiina pelin viihdearvo ylitettiin eilisessä Japani-Belgia -ottelussa. Se oli kisojen tähän asti ehdottomasti hauskin koitos, mutta ei aloiteta siitä, vaan päivän aiemmasta kohtaamisesta Meksiko-Brasilia.

Nykybrasilia on laadukas ja riittävän tehokas voittaakseen noita otteluita, mutta ei se muuten oikein innosta. Joukkueessa on potentiaalia, mutta ei se tule kuin hetkittäin esille niissä otteluissa. Esimerkiksi eilen ensimmäisellä jaksolla Meksiko oli mielestäni parempi joukkue. Se ei vain ole tarpeeksi laadukas, jotta se olisi pystynyt maalintekoon. Lisäksi Brasilia osaa nykyään puolustaakin. Toisella jaksolla Brassit sitten tekivät sen mitä vaadittiin voittaakseen, mutta pelinä se ei ollut kovin hyvä. Okei taktinen kyllä, mutta jätti vähän valjun kuvan.

En malta olla vielä mainostamatta sitä, että kentällä oli ykkösinhokkini eli Neymar. Hän on ärsyttänyt niin kauan kuin hän on ollut kuvioissa. Hän on huono joukkuekaveri, mistä kertoo mm. kuinka hän kohtelee PSG:ssä muita pelaajia. Esim. se kun Cavani kun veti siellä sitten rankkareita, niin Neymar kimpaantui ja vaati sopimuksen, jonka mukaan hän vetää kaikki pilkut. Jos ei olisi suostuttu, hän olisi mukamas jättänyt seuran. Sitten on hänen vedättävä faijansa, joka vedätti ensin Barcelonaa siirrossa sinne ja melkein heti perään taas, kun Neymar siirtyi Pariisiin. Isä ja poika, jotka ovat ahneita ja lisäksi pelaaja tuntuu olevan totaalisen itsekäs ihminen. Kaiken huippuna on se, että hän joka hipaisusta maassa kieriskelemässä. Se on ollut yleinen vitsi jo pitkään ja näissä kisoissa puheet ovat lisääntyneet. Cantonan video Eurosportin Facebook-sivulla ja Twitter-tilillä oli hauska, kun hän otti siinä esille paitsi sen, että mies kieriskelee kuin mikäkin hyvin helposti ja kaiken lisäksi valittaa väärää kohtaa. Ts. jos osuu oikeaan olkapäähän, ei voi pidellä vasenta poskeaan kuten Cantona videolla mainitsee. Neymar on hyvin vastenmielinen itkijätyyppi, joten jo pelkästään sen vuoksi olisi toivottavaa, että joukkue putoaisi seuraavalla kierroksella, mutta toisaalta minun onnellani käy niin, että Brassit menevät tuosta mestaruuteen saakka.

Entäpä sitten se Belgia-Japani? Mamma mia, mikä peli! Kun Saksa putosi, päätin, että nyt minä toivon Belgian menevän pitkälle – vaikka voittoon saakka. Nyt kun olen katsonut pelejä, niin ei minulla sinänsä mitään tunnelatausta ole ollut. Tulee mieleen se Ilta-Sanomien kolumni ennen kisoja, jossa hehkutettiin sitä, kuinka suomalaiset voivat nauttia kisoista ilman sitä painetta, jännittämistä ja tuskaa, kun ei oma joukkue ole mukana. No nyt pääsen itsekin siitä nauttimaan. Nautin otteista ja jos joku ei pelaa riittävän hyvin, niin sitten se ei pelaa tai jos pelaa, niin onnea heille. Belgiassa on tosiaan potentiaalia mennä vaikka mestaruuteen saakka, mutta eilinen osoitti myös sen joukkueen puutteet. Kaiken lisäksi Japani teki siitä pelin, suorastaan hienon ottelun.

Tuollaista futista on kiva katsoa, missä molemmat yrittävät hyökätä. Vähän samaa oli Tanska-Uruguay -ottelussakin, mutta eilinen oli vielä parempi peli. Suorastaan inhosin niitä nihkeitä pelejä, mitä puolustamiseen keskittyneet joukkueet ovat saaneet aikaan. Venäjä-Espanja -ottelu nyt viimeisenä ja samaten voisi mainita vaikkapa kaikki Saksan alkulohkon matsit. Eilen tosiaan ottelu oli toista maata ja täytyy nostaa hattua Japanille. Ajattelin, että se olisi läpihuutojuttu Belgialle. He yrittivät kuitenkin koko ajan namutella vähän liian hienoa, vähän liian lähelle maalia silloin ensimmäisellä jaksolla. Lisäksi Lukaku tuntui olevan kömpelö ratkaisupaikoissa. Rohkea Japani sai myöskin hyökkäyksiä ja oli suoraviivaisempi. Varsinkin vasemmalta tuntuivat yrittävän. Toisen jakson alku oli todellista shokkihoitoa, kun Japani laittoi kahdesti pallon reppuun. Se oli huvittavaa sinänsä, että heti ensimmäisen maalin jälkeen Belgia laukoi tolppaan. Olisi voinut siis tasoittaa, mutta nyt ei niin käynyt ja Japani tekikin toisen heti perään.

Kahden maalin takaa-ajo ja aikaa 35 minuuttia. Mahdollista se on, mutta ei helppoa, sillä Japani oli puolustanut koko ottelun ajan erinomaisesti. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin näkyä heiltä vähän väsymystä, mutta Belgia ei siltikään tuntunut saavan oikein niin vaarallisia tilanteita ja jos sai, niin Lukaku hassasi ne. Japanin veskarikin tuntui olevan iskussa. Sitten tuli helppo takaiskumaali. Olen varma, että Belgian puolustaja yritti puskea maalin eteen tai takatolpalle, josta oma pelaaja olisi voinut jatkaa, mutta pallo leijailikin maalin takakulmaan ja syntyi kavennus. Ei mennyt montaa minuuttia, kun Belgia tuli hienolla hyökkäyksellä tasoihin. Peli alkaisi siis tavallaan kuin alusta. Sen jälkeen oli pieni suvantovaihe kunnes ajattelin, että kenties Belgia sittenkin vielä tekee. Lopulta molemmat tuntuivat odottavan jatkoaikaa. Sitten pari minuuttia lisäaikaa pelattu ja Japanille kulmapotku. Pallo tuli sen seurauksena maalivahti Courtoisille, joka avasi fiksusti maata pitkin ja Belgia pääsi nopeaan vastahyökkäykseen, joka päättyi nopeasti hienon kuvion jälkeen maaliin. Se oli vähän kuin Suomi olisi pelannut jotain Unkaria vastaan ja lopussa olisi kolissut. Kyllä Japanin pojat olivat pettyneitä, mutta kaikkensa yrittäneitä. Heistä näki, että kunto oli aika lopussa. Sen takia yrittivät niin sitä maalia siitä kulmurista, koska jatkoajalla olisi ollut vaikeata. He eivät vain varmistaneet kunnolla puolustusta, kun topparit nostettiin ylös. Nyt kävi noin.

Japsit olisivat tavallaan ansainneet voittaa tuon ottelun, sillä pelasivat niin hyvin, mutta toisaalta Belgia on parempi joukkue, joten on kiva nähdä se Brasiliaa vastaan. Belgian pitää kyllä tehostaa puolustuspeliään, jos haluavat pärjätä Brasilialle. En tiedä, oliko se ylimielisyyttä, mutta kyllähän he puolustivat huonosti takaiskumaaleissa ja muutenkin se pakka aukesi luvattoman helposti. Tässä on nyt muutama päivä aikaa, joten treenata voi. Toivon, että saavat homman kuntoon, sillä hyökkäyskalusto riittää Brassejakin vastaan.

Mainokset