1000 km kestotesti: Hoka Clayton 2 – Hoka debyyttini

dsc_3735-1376x774.jpgVanhaan aikaan juoksin kengillä ensin talvella sisällä ja siirsin ne keväällä ulos. Useimmiten viimeiset lenkit tuli suoritettua jossain syksyn kurakeleillä. Kyllä vieläkin niin voi käydä. Viime syksynä juoksin kolme paria loppuun. Tänään oli täysin eri ääni kellossa, kun oli yksi kesän kauneimmista päivistä ja Hoka One One Clayton 2 saavutti 1000km kestotestin maalinsa juostessani Seurasaareen edestakaisin. Täsmälleen 1001 km tuli mittariin tälle tossuparille. Kun tähän lähdin, en tiennyt, kestävätkö noin kevyet kengät tuon määrän, vaan se oli itseasiassa lähtölaukaus näille kestotesteille ylipäätänsä. Sain todeta epäilykset vääriksi ja kaikki meni loistavasti. Onnistunut Hoka-debyytti siis.

IMG_20170420_142353_202
Hoka Clayton 2 kaupassa

Käyttötarkoitus: maratontreenille asfaltilla. Tämän kenkämallin etu on hyvä päkiävaimennus yhdistettynä alhaiseen painoon. Omalla kohdallani se oli 4-5 min/km vauhtisilla lenkeillä parhaimmillaan, sis. myös todella paljon pitkiksiä ja puolipitkiä. Helpompi ylläpitää vauhtia, kun tossu on kevyt, mutta vaimennettu. Vetoihin, tempoon ja kisoihin en tätä käyttäisi, vaan Hokalla Tracer 2 on sellainen vauhtikenkä. Vaimennuksen vähennyttyä toinen puolisko oli peruslenkkikäytössä.

Pisteytys: Loppuarvioni koostuu arvosanoista, jotka olen antanut eri osa-alueille. Arviointi on tehty 1000km jälkeen, mutta ottaa huomioon koko käyttöiän siinä käytössä, missä kengät minulla olivat ja mihin ne minusta luontevasti sopivat. Nämä neljä osa-aluetta ovat ulkonäkö, mukavuus, kestävyys ja hintalaatusuhde. Yleisarvosana muodostuu neljän osa-alueen keskiarvona.

hokaclayton
533 km jälkeen vielä näin puhtaat

Ulkonäkö: 8 1/2
Tämän kengän ulkonäkö jakaa mielipiteitä. Kaupassa moni saattaa tossuja karsastaa pelkästään massiivisen pohjan vuoksi. Myönnettäköön se, että kengät ovat aika massiiviset, eikä niitä ulkonäön vuoksi osteta, mutta toisaalta mielestäni tämä väritys on todella onnistunut ja juostessa ne ovat näyttäneet todella hyvännäköisiltä. Oikeastaan mitkään Hokat eivät varsinaisesti kauniita ole, mutta luonnetta niissä on ja itse pidin kyllä näiden kenkien ulkonäöstä. Ensimmäiset 500 km juoksin kengillä hyvillä keleillä pääasiassa asfaltilla, joten pysyivät puhtaana ja valkoisina. Talvella tuli sitten ehkä sellaiset 150 km kurakeleillä, mitkä saivat kengät tummumaan, mutta kun muu yläosan ilme on musta ja harmaa, niin ne ikään kuin vanhenivat tyylillä. Usein sanotaan, valkoinen kenkä sitä ja tätä, mutta vaikka itse hölmöyksissäni nämä kurasin, niin eivät ne nyt niin pahoilta näyttäneet loppuvaiheessakaan. Peruslenkkikäytössä mentiin kuitenkin paljon pölyisiä sorateitä muutenkin, joten likaantuminen jatkui.

Mukavuus: 9
Sopivan paksuisella sukalla erittäin mukavat, hyvin hengittävät, eivätkä kuumat helteelläkään. Niillä pystyy juoksemaan 30+ km pitkiksetkin ilman ongelmia. Toisaalta se sukan valinta on tärkeä. Jos laitoin liian ohuen sukan, jalkapohjaan tuli hiertymä. Jos taas sukka oli liian paksu, niin se aiheutti ongelmia pidemmillä lenkeillä. Tämän asian toki oppi helposti. Itselläni oli onneksi riittävästi hyvin sopivia sukkia, eikä ongelmia ollut. Varvastilaa on paljon, eikä kenkä purista mistään. Nämä Hokat eivät sovi joka juoksijalle, mutta heille kelle ne sopivat, niin kyseessä on todella mukavat tossut.

dsc_3736-1376x774.jpgKestävyys: 9
Nämä kengät siirtyivät jo 47km jälkeen ulos, jonka jälkeen kertyi joku 400km lähes yksinomaan asfalttijuoksua maratonharjoittelussa sisältäen paljon reippaita puolipitkiä ja pitkiä lenkkejä. Tossuissa oli paljon päkiävaimennusta, mutta on luonnollista, että noin kevyestä kengästä noin kovassa käytössä se vaimennus menee kasaan. Toinen puolisko menikin sitten peruslenkkikäytössä. Pohja on sellainen, että se ei pidä niin hyvin hiekalla, mutta kun juoksee hiljempaa, niin ei sillä ole väliä. Se toimii kevyillä lenkeillä hyvin. Tuntui toki vähän, että pohjat kun kuluivat, niin pito huononi myös asfaltilla, mutta sinänsä sillä ei ole väliä, kun tajuaa vaihtaa kengän käyttötarkoitusta. Vasemmasta kengästä alkoi kuulua joku ääni n. 800 km kohdalla. Se on kuin imukuppi, kun kävelee vaikkapa sisällä. En tiedä onko siellä jotain rikki vai ei, sillä ei tunnu, että pohja olisi irtikään. Vaimennuksen osalta myöskin alkoi vähän tuntua siltä, että 800 km olisi ollut varmaan se paras vaihe lopettaa, mutta ei tonninkaan juokseminen nyt kovin hankalaa sinänsä ollut. Ulospäinhän kengät ovat kestäneet kilsoja hyvin, ne eivät ole mistään rikki (vasemman jalan päällisessä joku 1-2 mm kohta, missä alkavaa reikää, muttei vielä varsinainen aukko), joten siinä mielessä hyvin kestäneet, eivätkä ne menneet linttaankaan. Tämä kertoo siitä, että kyseessä on erittäin jämäkkä ja vakaa tossu. Pohja on toki kulunut aika paljonkin, kun siinä ei ole puhdasta kumia, vaan Hokan RMatia, joka on jonkinlainen kumin ja välipohja-aineksen yhdistelmä. Kun tuo kerros on niin paksu, niin ei se oikeasti varsinaisesti haittaa, että se kuluu.

Hintalaatusuhde: 7 1/2
Tossu on kieltämättä kallis. Clayton 2 ja korvaava Mach on hinnoiteltu 150 euroon, mikä on vähän korkea hinta. Kaupasta saa niin monia vaihtoehtoja, mitkä ovat halvempia, joten joutuu miettimään, miksi ostaisi nämä. Varsinkin kun saman merkin enemmän vaimennetut Cliftonit ovat 130 euroa ja esim. XXL:ssä vielä tuotakin edullisemmat. Siihen kun lisätään vielä se, että minusta niillä ei ihan tuhatta kilsaa kannata juosta, niin tossu on kieltämättä ehkä vähän liian kallis. Ale-hintoja ei Hokalla niin paljon kuitenkaan ole. Jos näitä kenkiä löytäisi helpommin alennusmyynneistä ja kampanjoista, niin nostaisin arvosanaa.

Kokonaisarvosana: 8 ½
Ensimmäiset 400km tämä oli kympin arvoinen kenkä reippaampiin pitkiin lenkkeihin asfaltilla. Kengillä oli todella vaivatonta ylläpitää hieman yli 4 min/km vauhtia. Sitten kun vaimennus heikkeni, niin niiden erityisominaisuus katosi. Toki niitä voi käyttää peruslenkkikäytössä erinomaisesti, mutta samaan tarkoitukseen sopii melkein mikä tahansa kenkä ja kun ottaa huomioon kengän kalliin hinnan, ollaan tällaisessa kokonaislukemassa. Sanoisin, että jos arvostaa sitä, että kenkä on samaan aikaan kevyt ja hyvin vaimennettu, niin silloin tämä on loistava, jonkinlainen täsmäase maratonharjoitteluun. Pitää ottaa huomioon se, että kenkämalli ei ehkä sovi jokaiselle, eikä se ole välttämättä parhaimmillaan kovin painavalla juoksijalla. Sen sijaan kevytrakenteinen, vähän parempi juoksija voi juosta lähes kaikki lenkkinsä näillä. Kannattaa huomioida se, että vaimennus heikkenee, jolloin kannattaa hankkia uusi pari reippaampiin lenkkeihin ja jättää se vanhempi hitaammille lenkeille.

Suositeltu km-määrä (minun kaltaiselleni juoksijalle): 800-1000 km.
1000 km meni kyllä mukavasti ilman ongelmia, mutta 800 km jälkeen kieltämättä pitkiksillä jalat jotenkin väsyivät. Juoksin vielä 30+ pitkiksen loppuvaiheessa ja viime viikolla toiseksi viimeisenä lenkkinä 22,3 km, mutta ne tuntuivat vähän liian pitkiltä. Sen sijaan lyhyemmillä lenkeillä kuten tämä vika 13 km pituinen lenkki sisältäen sekä asfalttia että hiekkaa, tossu tuntui vielä ihan hyvältä. Eli 800 km jälkeen ei ehkä kannattaisi enää pidempiä lenkkejä heittää, mutta lyhyitä kevyempiä lenkkejä voi vielä juosta. Se on sitten makuasia, missä vaiheessa haluaa heittää kengät syrjään. Kyllä niillä tonnin juoksee, mutta 800 km jälkeen kenkä ehkä huononi.

Tekisinkö saman uudestaan? KYLLÄ. Uusi pari Clayton 2:a tai Macheja voisi olla ihan jees assukäyttöön.hokamach

Clayton 2:n korvasi keväällä uusi malli Mach, joka on samankaltainen tämän kenkämallin kanssa. Machissa on uusi päällinen ja pohjan kuviointia on kehitetty minusta parempaan suuntaan. Suositushinta on se 150 euroa.

Näillä Hokilla oli kyllä kiva treenata.

Mainokset

One Reply to “1000 km kestotesti: Hoka Clayton 2 – Hoka debyyttini”

Kommentointi on suljettu.