Heräsin aamulenkille ja näin siinä kävi!

dsc_7192-1048x590.jpgMSC Meraviglian oli määrä saapua Helsinkiin tänä aamuna klo 7. Se on 315 metriä pitkä risteilyalus, joten ajattelin mennä sitä katsomaan. Monesti risteilijät ovat kiinnittyneet Hernesaaressa laituriin sillä tavalla, ettei niistä ole oikein saanut kuvia. Tällä kertaa ajattelin olla viisas ja mennä niin aikaisin sinne, että saisin Lauttasaaren rannasta kuvattua, kun alus lipuu ohitse. Suunnitelma edellytti heräämistä aikaisin. Päätinkin mennä aikaisin nukkumaan. Katsoin Ruotsin vaaleja ja puolelta öin tilanne oli tasan, 143 allianssille ja 143 punavihreälle blokille. Se voisi kääntyä vielä kummin päin tahansa. Ajattelin: ihan sama, menen nukkumaan. En kuitenkaan saanut unta. Olin mennyt liian aikaisin nukkumaan.

Aamulla kello soi 6.20 tai oli määrä soida, heräsin jo hieman sitä ennen. Huomasin, että ulkona on pimeätä. En siis saisi mitään kunnollisia kuvia, vaikka ulos lähtisinkin. Päätin, etten lähde. Makasin sängyssä selälläni, jalkani olivat ihan poikki. Jonkinlainen väsymys kropassa eilisestä pitkiksestä. Mietin muutaman kerran, lähdenkö vai enkö. Lopulta jo reilusti ennen seiskaa Ilta-Sanomien sivuilla luki aluksen saapuneen jo laituriin. Nyt lähteminen olisi jo myöhäistä. Kaiken lisäksi oli ollut pimeätä, kun alus oli lipunut laituriin. Hetken päästä huomasin, että ulkona sataa kaiken lisäksi. Onneksi en lähtenyt, aamulenkit ovat perseestä.

dsc_7182-1376x774.jpgSeitsemän jälkeen menin suihkuun, pukeuduin ja söin aamupalan. Pakkasin läppäri ja salilaukun, jonka jälkeen päätin, että ajanpas katsomaan, näkisikö sen jostain. Näin nimittäin siitä Ilta-Sanomien videosta, että alus oli saapunut Jätkäsaaressa johonkin kohtaan, jossa ennen ei ollut edes laituria. Se ei ollut siellä Hernesaaressa, vaan Tallinnan laivojen toisella puolella sinne kasin spårapäättärin suuntaan. Saavuin sinne joskus puoli yhdeksältä ja ajoin sinne Jätkäsaaren päähän. Sieltä laiva näkyikin, mutta kuvista tuli vähän työmaatyylisiä, kun alue ei ole valmista nähnytkään. Sen jälkeen tapahtui hauska sattuma. Menomatkalla saksalaiset turistit olivat kysyneet minulta reittiohjeita keskustaan. He halusivat mennä kävellen. Selostin reitin ja he lähtivät matkaan. Ajattelin, etten viitsi mennä samaa reittiä, missä he kävelevät, koska jos ovat ihan reppanoita, niin saattavat olla uudestaan jo hukassa. Eihän sitä koskaan tiedä. Muutenkin mielenkiinnon vuoksi ajattelin kiertää sieltä rannan eli Verkkokauppa.comin kautta. Ainoa mikä vähän huolestutti, oli työmaa-alue. Joka kerta, kun olen Jätkäsaaressa ollut, niin olen ollut jotenkin hukassa opasteiden kanssa. Koskaan ei tiedä, minne saa ajaa ja minne ei, mikä on umpikuja ja mikä ei, koska se muuttuu koko ajan ja ihan sama onko liikkeellä juosten, fillarilla tai prätkällä, niin aina meinaa jäädä jonkun rekan alle.

dsc_7193-1376x774.jpgYllätykseni olikin suuri, kun sinne oli tehty uutta asfalttitietä kokonaan uusi reitti ja kaiken kukkuraksi saavuin sille uudelle risteilylaiturille. Se MSC Meraviglia oli kiinnittynyt uuden Tallinnan matkustajaterminaalin lähistölle eli sinne ihan päähän. Siellä oli parkkialue meren rannassa lähellä terminaalia ja seiskan päättäriä. Ajoinkin sinne parkkialueelle ja sieltä sai loistavat kuvat tuosta risteilijästä. Onhan se hulppean iso laiva, siitä ei pääse mihinkään ja oli ihan hauskaa nähdä noin suuri alus. Tosin aamulenkkiä siihen ei nyt sisältynyt. Näin kyllä lenkkeilijöitä ja itseasiassa siinä puoli yhdeksän, yhdeksän maissa eli äsken olisi ollutkin aika hieno sää olla juoksemassa. Sellaiset 17 astetta (sillä yö oli verrattain lämmin), aamun sade oli jo mennyt pois ja aurinko itse asiassa pilkahteli. Se oli vain minulle liian myöhäistä olla enää aamulenkillä, sillä olin jo käynyt suihkussa, syönyt aamupalani ja lähtenyt liikkeelle.

Aamulenkit eivät minulla siis oikein onnistu. Ne voisivat onnistua, jos voisin mennä lenkille vasta myöhemmin aamulla, mutta kun se ei ole oikein mahdollista. Silloin pitää olla jo menossa. No nyt heräsin vähän turhan aikaisin, kun herätys oli kuuden jälkeen, mutta toisaalta ihan sama sekin on. Nukun yleensä 4-6 tuntia, eikä tämä yö ollut poikkeus. Nukahdin vain vähän tavanomaista aikaisemmin ja heräsin vastaavasti hieman normaalia varhaisemmin. Lopputulos on kuitenkin sama.

Näin siis upean laivan, mutta en juossut askeleen askeletta. Siinä maanantaiaamun aiotun aamulenkin anti.

Mainokset