Inspiroiva lepopäivä ja Huuhkajat

AurinkobaltsuEilen pidin juoksusta ansaitun lepopäivän. Ensinnäkin olin juossut perjantaista sunnuntaihin 65 kilometriä ja ollut viikonloppuna molempina iltoina todella uupunut. Tuntui, että tarvitsen palautumisaikaa. Toiseksi minulla oli muita suunnitelmia. En ole nimittäin jaksanut imuroida kotona, kun olen harjoitellut joka päivä. Viime päivinä asia on alkanut harmittaa. Sen takia päätin imuroida ja mennä sen jälkeen saunaan. Ensin kävin istumassa hetken kaupungilla, jonka jälkeen palasin vielä hetkeksi koneen ääreen tekemään hommia. Sen jälkeen ajoin kaupunkipyörällä hissukseen Kaivarin ympäri. Ei varsinaista urheilua, mutta saisin vähän raitista ilmaa. Tuon jälkeen menin kotiin, imuroin ja järjestelin vähän pyykkejä, minkä jälkeen taloyhtiön lenkkisaunaan. Siellä tuli käytyä keskusteluja, joiden jälkeen itselläni oli jotenkin hyvä fiilis. Tuon jälkeen söin, katsoin A-Studion ja odottelin Huuhkajien peliä.

Suomi oli voittanut kolme ensimmäistä Kansojen liigan -ottelua, joten odotukset olivat korkealla, vaikka vastustaja olikin edellisiä parempi. Yllätyin silti positiivisesti siitä, miten Suomi pelasi. 2-0 voitto oli täysin ansaittu ja kun ottaa huomioon sen yhden tolppakudin ja pari muuta läheltä piti tilannetta, niin Suomi olisi voinut voittaa selvemminkin. Vaikka Pukki loukkaantui, niin Suomi oli hallitsevampi jo ensimmäisellä jaksolla. Ei vain saatu sitä viimeistä syöttöä hyökkääjille. Kaukolaukaukset menivät puolestaan taivaan tuuliin. Olin silti erittäin luottavainen, sillä pallot pomppivat minne sattuu Kreikan puolustuksessa. Tuntui, että heillä ei ollut sitä halua pelata joukkueena ja yrittää viimeiseen asti, mikä Suomella oli. Onneksi Suomi teki sitten vaadittavat maalit ja voitto tuli täysin ansaitusti erittäin hienon ja ehjän esityksen jälkeen. Tuo on yksi parhaista maajoukkueen suorituksista todella pitkään aikaan. Saksaa vastaan 3-3 tasuri Olympiastadionilla joskus 10 vuotta sitten oli erittäin hyvä peli Suomelta ja silloin olisi ansaittu voitto. Sen jälkeen tuntuu, että aina on jostain jäänyt viimeinen napsu uupumaan, minkä seurauksena ei ole oikein pärjätty. Nyt oli toisin, tuo oli todella hyvä ottelu.

Pidän Markku Kanervan tyylistä todella paljon. Muistan hänet jo siltä ajalta, kun hän pelasi HJK:ssa topparina. Mies on sellainen ihmisläheinen valmentaja, koska on toiminut luokanopettajana. Hän haluaa, että pelaajilla on hyvä olla siinä joukkueessa. Tällä hetkellä yhteishenki onkin todella mahtava. Mixun aikana kaikki oli toisin, kun valmennusjohto ja media haukkuivat pelaajia ja lopulta jopa joukkueen kapteeni sanoi, ettei voida pärjätä, kun ollaan huonoja. En tajunnut sitä. On lukemattomia esimerkkejä siitä, kuinka heikommalla materiaalilla voi pärjätä. Hyviä esimerkkejä vaikkapa Kreikan Euroopan mestaruus 2004, Islannin esitykset EM-kisoissa 2016 ja Pohjois-Irlannin selviytyminen siihen lopputurnaukseen. Nyt Suomikin on tuollainen joukkue. Kanervan ajan alussa miestä aliarvioitiin aika paljon ja sanottiin, ettei joukkueella ole juurikaan pelillisiä vahvuuksia, mutta kun tilanne oli se, että kahden edellisen päävalmentajan aikana puolustus vuoti kuin seula ja jokainen keskitys oli potentiaalisesti omassa maalissa, niin koko homma lähti liikkeelle siitä, että se puolustus piti saada kuntoon. Kanerva teki sen.

Joukkueella on kansainvälisen tason huippumaalivahti Hradecky, joka on hyvällä itseluottamuksella pelaava rento huipputyyppi ja hänen edessään topparit, joista Arajuuri on taistelijan ilmentymä ja Toivio puolestaan myös vaarallinen vapareissa, niin siinä on hyvä perusta puolustuspelille. Keskikentän pohjalla pelaava Sparv on paitsi joukkueen kapteeni ja ikitaistelija, niin myöskin kentällä loistava. Hän tekee koko ajan pieniä asioita minusta oikein ja pelaa rauhallisesti. Aiemmin maajoukkueessa vähän vaisusti pelannut Schüller on ollut näissä otteluissa hyvä ja eilen hänen tilallaan pelannut Kamara puolestaan oli suorastaan häikäisevän hyvä, kansainvälisen tason talentti, josta tullaan vielä kuulemaan paljon lisää. Lodista puolestaan on tullut nyt viimeistään Espanjassa todellinen vastuunkantaja ja hän onkin kentällä ollessaan ollut ihan parhaimmistoa, jos ei paras. Soiri puolestaan laidalla on paitsi nopea, niin rohkea. Hän on pystynyt vähäisestä kokemuksestaan huolimatta heiluttamaan jo verkkoakin kiitettävästi. Vaikka Pukki eilen takareisikrampin takia joutuikin tulemaan vaihtoon jo alkuvaiheessa, niin repivä, raastava, terrierimäinen nyky-Pukki, joka tekee töitä, on kamppailuvoimainen ja jopa tehokas maalintekijä, kuvastaa erinomaisesti tuota joukkuetta ja ennen kaikkea sen eroa siihen, mikä tilanne oli muutama vuosi sitten.

Suomesta tulee nyt parempia jalkapalloilijoita kuin muutama vuosi sitten ja vaikka pelaajat eivät olisi maailmanhuippuja, niin joukkue voi yhdessä tekemisellä olla parempi kuin osiensa summa. Niin on nyt tapahtunut. On hieno nähdä, kuinka pelaajat nauttivat ja saavat työnsä tuloksena menestystä. Huuhkajissa on nyt paljon sellaista, mikä on minun mielestäni hyvää johtamista. Annetaan mahdollisuuksia, uskotaan joukkueen kehittyvän, kun tehdään sitä omaa juttua ja rohkaistaan. Itselleni jäi ainakin todella hyvä fiilis eilisestä. Oli sen verran hyvä tunnelma, etten viitsinyt mennä heti pelin jälkeen nukkumaankaan, vaikka kello oli paljon, vaan halusin miettiä asiaa vähän laajemmassa perspektiivissä. Silloin kun hyviä asioita tapahtuu, se voi aiheuttaa sellaisen menestyksen kierteen. Sama tilanne on myös negatiivisten asioiden suhteen. Sekin voi olla lähteä vyörymään väärään suuntaan. Nyt on saatu tosiaan hyvin sitä pitoa ja pyörä on lähtenyt rullaamaan oikeaan suuntaan. Tuskin kukaan olisi osannut tätä ennustaa. Toivottavasti nousukiito jatkuu ja voitetaan tosiaan tuo lohko. Ehkä eniten iloitsen päävalmentaja Kanervan puolesta, sillä hän on aina ollut vähän aliarvostettu ja jopa liitossa se homma on aiemmin annettu aina jollekin toiselle ajatellen, että Rive on vain joku apuvalkku, mutta nyt kun mies sai vastuuta, niin hän käytti sen näytönpaikan.

Eilinen päivä oli todella inspiroiva. Nyt himassa on puhdasta, sain omasta treenistä lepopäivän ja näin futismatsin, joka oli iloista peliä ja menestyksekäs. Aina ei tarvitse harjoitella tai kilpailla itse, jotta se päivä voisi valaa uskoa omaankin tekemiseen myös juoksun suhteen.

Mainokset