Treenivinkki: pitkiksen ei tarvitse olla sunnuntaina

dsc_8803-1376x774.jpgViimeiset kaksi pitkistä ovat siirtyneet lauantaille kelin vuoksi. Ensin pari viikkoa sitten lauantaina oli lähes kymmenen astetta ja aurinkoista. Sunnuntaiksi oli luvattu viisi astetta kylmempää ja tuulista, joten juoksin pitkikseni jo lauantaina, mikä oli fiksu päätös. Sunnuntaina sain hädin tuskin itseni motivoitumaan juoksemaan kahdeksan kilsaa. Viime viikolla lämpötilat olivat suht samat, mutta lauantaina oli silti hienompi ilma, vaikkei se nyt olisi ollut niin huono juttu juosta pitkistä sunnuntainakaan. Joka tapauksessa sääennustusten vuoksi päätin juosta lauantaina. Näin kahden viikon kokemuksella täytyy sanoa, että olen ollut energisempi ja voinut paremmin kun olen juossut pitkiksen lauantaina, eikä sunnuntaina.

Kuka sen alun perin edes keksi, että pitkiksen täytyy olla sunnuntaisin? Luulen, että se johtuu treeniohjelmista. Kun kisat ovat yleensä sunnuntaisin, niin siitä kun lasketaan sitten aikaa taaksepäin, niin yksi rankka pitkä treeni on laitettu siihen harjoitusohjelmaan aina samalle viikonpäivälle kuin mitä se kilpailu on. Asiassa voi olla käytännönkin syitä. Moni haluaa käydä lauantaisin ostoksilla, jolloin ei jäisi niin paljon aikaa juoksulle. Muutama vuosi sitten isommat ruokakaupat eivät vielä olleet edes sunnuntaina auki. Lisäksi moni syö sunnuntaisin erityisen paljon perheen parissa, joten on hyvä olla sitten liikkunut niin paljon, että olisi riittävä ruokahalu. Oli miten oli, niin minusta tämä sunnuntain hegemonia pitkispäivänä vaatii haastoa.

Miten minä olen sitten voinut paremmin, kun olen juossut pitkiksen jo lauantaina? No ensinnäkin maanantait menevät paljon paremmin, mikä antaa oikean suunnan sille viikolle. Silloin kun teen pitkiksen sunnuntaina, olen maanantaiaamuna erittäin väsynyt. Jos puolestaan juoksen pitkän siivun jo lauantaina, voin levätä sunnuntaina, jolloin olen maanantaina todella pirteä ja elinvoimainen. Tuo energia kantaa sitten koko viikolle. Tavallaan se viikon alkaminen hyvin tuntuu olevan itselleni tärkeätä. Lisäksi voin sitten tehdä heti maanantai-iltana jonkun vähän tiukemman treenin, koska sunnuntaina on ollut päivällä kevyt lenkki ja siinä tulee aika pitkä palautuminen maanantai-iltaan. Sekin antaa hyvän fiiliksen viikolle, kun on heti viikko alkanut kunnon kiskaisulla. Jos pitkis on sunnuntaina, teen maanantaina palauttavan, tiistaina saatan käydä coressa, jonka jälkeen en jaksa tehdä reippaampaa, jolloin voi olla, että viikon ensimmäinen parempi treeni tulee vasta keskiviikkona. Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa tämä viikko. Maanantaina hyvä juoksu, jossa oli vähän reipasta mukana, tiistain kevyt, mutta matkaa ihan mukavasti ja keskiviikkona mäkijuoksulenkki. Viikkoa takana siis kolme päivää ja sellainen tunne, että olen hyvin treenannut jo nyt.

On toki huomioitava se, että kolmena viimeisenä perjantaina olen käynyt uimahallissa vesijuoksemassa ja uimassa eli se palautuminen perjantai-illasta lauantain iltapäivään, jolloin olen lähtenyt pitkikselle, on ollut ehkä erilainen, jos olisin juossut perjantai-iltana. Joku kovempi tempotreeni siihen, niin voisi olla aika hapokasta lähteä heti seuraavana päivänä pitkikselle. Sekin täytyy toki kokeilla ja täytyy muistaa se, että jos tuntuu raskaalta aamulla kun herää, niin kyllä se pitkiksen voi juosta seuraavanakin päivänä. Toki sekin riippuu pitkisvauhdeista. Todella kevyitä pitkiäkin lenkkejä jaksaa tehdä, vaikka kroppa olisi väsynyt. Jos sen sijaan vauhtia haluaa pitää, niin se ei onnistu. Mietinkin sitä, että ne maratonohjelmassa olevat rankat pitkikset, jolloin juostaan lujaa, kannattaa kyllä tehdä sunnuntaina.

Saattaa tosiaan olla, että alan juosta tietoisesti nyt pitkiksiä useammin lauantaisin lähinnä sen takia, millaisen fiiliksen se antaa uuteen viikkoon, kun saa levätä yhden päivän sen lenkin jälkeen. Mihinkään täydelliseen siirtymiseen sunnuntaista lauantaihin en pitkisten suhteen ryhdy, mutta minusta tämä oli hieno oivallus, kun tajusin kyseenalaistaa sunnuntain hegemonian pitkispäivänä.

Mainokset