Muistatteko ajan, jolloin…?

dsc_0282-774x1376.jpgKuraa, vettä ja loskaa. Nyt on tyypilliset etelä-suomalaiset talvikelit. Joo, viime viikot olivatkin epätavallisen talvisia ja nyt mentiin takaisin back to basics niin sanotusti. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Yksi huonoista on se, että kengät kastuvat ja likaantuvat. Kun ei oikein talvikenkiäkään voi pitää, kun on plussaa, niin käytän sitten mieluusti jotain vanhempia tennareita, sillä ottaa suunnattomasti päähän se, jos jotkut uudet kengät tulevat todella likaisiksi. Kyllähän lumisillakin keleillä toki kengät likaantuvat, koska on hiekkaa ja suolaa, mutta nyt likaantuvat vielä enemmän. Onneksi itselläni on joku 3-4 paria vähän kuluneempia tennareita, joita voi piestä tuulessa ja tuiskussa mielin määrin ja kesän tultua voin luopua niistä hyvällä omalla tunnolla. Eilen laitoin tosin jalkaani kengät, joiden suhteen kysymys on: maltanko luopua niistä koskaan.

dsc_0284-1376x774.jpgNämä Hilfigerin tennarit symboloivat toista aikaa. Ostin ne Stockmannilta tammikuussa 2005 yhdessä yksien Hilfigerin mokkaisten purjehduskenkien kanssa. Siihen aikaan kengät piti ostaa silloin, kun mallit tulivat myyntiin, sillä myöhemmin koot olivat yleensä jo loppu. Se oli siis toista maailman aikaa. Nyt kaupoissa on koko ajan enemmän valikoimaa kuin mitä kuluttaja tarvitsee ja verkkokauppa siihen päälle, mutta noin vähän aikaa eli 14 vuotta sitten, tilanne oli täysin toinen. Silloin piti ostaa, kun myytävää oli eli olla kärppänä paikalla heti alkuvuodesta varmistamassa seuraavan kesän kenkävalikoimansa. Toki nykyäänkin erikoismallit menevät äkkiä, mutta ylipäätänsä kenkiä on myytävänä paljon koko ajan. Siihen aikaanhan shortseja, eikä uimahousuja saanut ostettua lainkaan talvisaikaan. Se oli kiva käydä Esport Arenalla lenkillä, kun sai kiertää koko pk-seudun urheilukaupat löytääkseen ”salishortsit”. Takaisin näihin kenkiin. Ostin molemmat parit ex tempore, koska ne näyttivät hyviltä, vaikken ollutkaan ikinä aiemmin Hilfigerin kenkiä käyttänyt. Sen sijaan ko. merkin vaatteista olin oppinut Amerikassa pitämään. Lopulta ne kaksi paria osoittautuivat keskenään hyvin erilaisiksi. Purkkarit olivat turhan pehmeät jollain tavalla, sillä ne menettivät muotonsa varmaan vuodessa ja heitin ne menemään. Sen sijaan nämä tennarit olivat toista maata.

dsc_0280-1376x774.jpgSivuprofiili tuo mieleen jotkut 70- tai 80-luvun Etonicit tai Diadorat. Ne ovat siis klassisen tyylikkäät ja punainen sekä valkoinen nahka yhdistettynä mokkaan, on minusta huikea kombinaatio. Käytin niitä säännöllisen epäsäännöllisesti kaupungissa ja bilekäytössä kunnes joskus viime vuosikymmenen vaihteessa tuli sellainen ajanjakso, jolloin olin aika paljon Italiassa – varsinkin talvella ja keväällä. Matkustin sinne välillä parikin kertaa kuussa ja juuri Välimeren talveen nuo tuntuivat sopivan kuin nenä päähän. Ne eivät olleet liian kylmät tai kuumat, kun oli joku sellaiset 15-20 astetta. Käytettyäni niitä paljon matkustuskäytössä ne kärsivätkin melkoisesti. Pohjat alkoivat vähän reunoistaan irvistää, kumi kului kantapäästä puhki ja paljasti alla olevan valkoisen materiaalin, samaten sisus kului takaa hieman puhki. Päätin, etten käytä niitä kenkiä enää. Sen jälkeen ne olivat minulla vähän sisäkäytössä päivisin. Jos oli talvikenkäkeli, saatoin sisään tullessani vaihtaa nuo päälle ja olla pitämättä niitä talvikenkiä duunipäivän ajan. Monta kertaa pohdin, että heitän ne roskiin, mutta säästin ne silti.

dsc_0286-1376x774-e1549637944513.jpg2017 syksyllä lähdin yhden kaverin luo ja tarkoitus oli mennä jonnekin ei niin laadukkaaseen baariin sen jälkeen, mikä oli siellä hänen asuinpaikkansa lähellä, joten päätin, etten pukeudu niin, että saisin turpiini. Ajatus on siinä mielessä huvittava, että olen saanut itseasiassa saanut köniini silloin kun nämä kengät olivat uudet. 2005 talvella olin menossa kaverilleni etkoille, joka asuu samassa talossa Apollonkadulla, missä on Keskustan puoluetoimisto. No kävellessäni jalkakäytävää kohti sitä taloa, joku huuti takaa jotain kengistäni. Käännyin ja sen jälkeen tuli nyrkkiä. Pari jotain huumeidenkäyttäjää löivät minua huolella siinä ennen kuin ehdin reagoida mitenkään. Lasitkin menivät päästäni säpäleiksi. Sitten yksi juipeista käski minun hypätä sen Apollonkadun lasioven läpi tai hän ampuisi. Huusin, että anna mennä kusipää runkku. Siinä vaiheessa lähtivät menemään. Sitten tuli joku sen tyypin sisko paikalle ja selitti, että olivat huumeissa. Sitten saapui poliisi, joka yritti etsiä niitä juippeja lähiseuduilta, muttei löytänyt. Olin sen verran pöllähtänyt, etten tajunnut ottaa sen siskon yhteystietoja, enkä edes ollut varma kumpi viereisistä rapuista se oli, mistä ne juipit tulivat, joten asia ei ikinä selvinnyt. En ajatellut kuitenkaan niin, että kun kerran on saanut kunnolla köniin, ei samoissa kengissä voi saada uudestaan, vaan niin, että laitan sinne ”perusbaariin” vähän huonommat vaatteet, niin mitkään tyypit eivät tule minulle tai kavereilleni päätään aukomaan. Ilta meni hyvin, joten ei siinä mitään.

dsc_0285-1376x774.jpgTuon jälkeen käytin näitä tossuja sinä talvena jonain kuraisina keleinä pari kertaa, jonka jälkeen ne ovat olleet kenkähyllyssä. Nyt torstai-iltana ajattelin, etten kyllä perjantaina laita enää talvikenkiä, joten mitkäs laitan niiden sijaan. Vaihtoehtoja olisi ollut vaikka mitä, mutta ajattelin, että perhana vieköön laitetaan nuo. Niinpä ne olivat jälleen kerran jalassa. Monta kertaa en enää niitä aio pitää. Mietin heitänkö ne pois vai säästänkö ne. Minun piti säästää Mizuno Wave Elixir 5:tkin, joilla olin kilpaillut 12 kertaa vuosina 2010-2012. Lopulta heitin ne yhdessä muutossa pois. Nämä tekisi mieli säästää, mutta mihin laitan ne. En halua säilyttää niitä kenkähyllyssäkään, jotten käytä niitä ikuisuuksiin asti. Okei kyllä niitä voi vielä muutaman kerran käyttää, mutta en halua liian huonokuntoisiakaan kenkiä käyttää ja toisaalta ei kenkähyllyssä voi säilyttää sellaisia kenkiäkään, joita ei käytä. Hitto kun asunnossani ei ole mitään sellaisia kattopalkkeja tms., jonne ne voisi nostaa vähän kuin jäädytetty paita kattoon niin kuin jossain jäähalleissa tehdään. Tekisi mieli voida sanoa up into the rafters!

tommy19
Nykyiset mallit eivät ole samanveroisia.

Sen verran nämä kuitenkin symboloivat toista aikaa ja tuovat mieleeni lukemattomia muistoja, joten ei niitä ihan roskikseenkaan tekisi mieli heittää, joten saa nähdä meneekö ihan kolikon heitoksi. Klaava, niin vedän ne kattoon ja kruuna, niin vien ne jonnekin Hotel Kämpin baarin roskikseen tai jotain. Tosin aika ei ole vielä kypsä. Nyt ne ovat vielä – kunnes toisin päätän – käytössä. Muistatteko te muuten aikaa, jolloin ei ollut itsestään selvää, että kaupoissa oli mieluisia kenkiä saatavana – ainakaan sopivassa koossa? Jos olisin tiennyt, että nämä ovat näin hyvät kengät, olisin ostanut silloin kaikki parit, mitä heillä oli minun kokoani, mutta kun tiesi tuon ajan, niin voi olla, ettei heille ollut tullut alunperinkään kuin 1-2 paria per koko. Harmittaa oikeasti, ettei minulla ole näitä enempää. Olen yrittänyt löytää jotain korvaavaa paria, joka olisi mukava ja jossa yhdistyisi valkoinen nahka sekä mokka, mutta ei sellaisia ole olemassakaan. Yhdet Hilfigerit ehdin jo kerran tilata, mutta palautin sen parin, kun ne olivat epämukavat ja kokokin oli eri kuin näissä kengissä.

Ei näitä kulahtaneita kenkiä pitäisi käyttää, mutta kun en malta poiskaan heittää.

Mainokset