Kevät, Boston ja vammatiedote

dsc_0970-1376x774.jpgEihän se Bostonin maratonin seuraaminen onnistunut, kun striimit olivat muuttuneet maksullisiksi. Itse olen kyllä sitä mieltä, että YouTube-tyyppinen mainosratkaisu on tehokkaampi kuin laittaa maksulliseksi lähetys. Jos mainostettaisiin vaikkapa lenkkareita, niin ihmiset innostuisivat niistä ja ostaisivat uudet kengät. Tuollaista striimiä ei tilaa oikeasti juuri kukaan. Jos haluaa sivusilmällä seurata vähän maratonia, ei maksa 12,49 siitä lystistä. En siis oikein tiedä millaiset olosuhteet siellä olivat, mutta tuttavani juoksi alle 2.36 parantaen omien sanojensa mukaan ennätystään massiivisesti. Se on hieno tulos ja olen todella iloinen hänen puolestaan. Monesti juoksuun tuntuu ikään kuin suorastaan kuuluvan pettymykset, mutta sitten jos tulee onnistumisia, niin onhan se todella iso asia sille juoksijalle henkilökohtaisesti ja myös muille, sillä se rohkaisee.

dsc_0975-1376x774.jpgKeli oli kyllä eilen ainakin täällä Helsingissä aivan mainio. Kävin kolmatta päivää putkeen ulkona juoksemassa ja 8C lämpötila, auringonpaiste pilvettömältä taivaalta sekä tuulettomuus loivat kyllä hienot puitteet lenkille. Mietin, etten kaipaa enää lainkaan juoksumattoilua eli jos kelit jatkuvat tällaisena, juoksen ulkona. Jos sataa tai kylmenee, siirryn taas salihöntsään. Ongelmia muodostuu toki siitä, kuinka tehdä se oheisharjoittelu. Tänään menen ainakin coretunnille ja sen jälkeen sitten ulos lenkille. Viimeisen parin kuukauden aikana olen satsannut enemmän venyttelyyn, liikkuvuusharjoitteluun ja jonkinlaisiin voimaa kerryttäviin liikkeisiin kuin vuosiin ennen tätä ja jos juoksen ulkona, ei pitäisi päästää sitä puolta rapistumaan eli pitää oikein suunnitella, kuinka pidän ne toimenpiteet mukana rutiineissa, vaikka juoksisinkin ulkona. Muuten on riski saada jotain uusia vaivoja tai vammoja.

dsc_0966-1376x774.jpgPakara-/takareisiasiat ovat nyt jo paremmalla tolalla, mutta eivät aivan kunnossa. Pystyn juoksemaan aika kivuttomasti hidasta vauhtia, eikä kävellessäkään tunnu kuin vähän, mutta kovempi vauhti ei vielä ole oikein mahdollista. Kyllä siellä vielä jotain on, mikä kipua aiheuttaa, mutta se on menossa parempaan suuntaan. En ole nyt reiluun kahteen kuukauteen juossut reipasta ja kyllä täytyy sanoa, että sellainen vauhtiväljyys puuttui lenkeillä. Aluksihan liikerata oli vamman tulon jälkeen niin kummallinen, että juoksuvauhti putosi minuutilla per kilometri. Nyt puolestaan tauko lienee tehnyt sen, että vauhtikestävyys on kateissa, joten lenkkivauhdit ovat edelleen n. 30 s/km hitaampia kuin normaalisti. Ennen piti himmailla, jos halusi juosta viiden minuutin vauhtia. Nyt pitää tehdä töitä, että pääsee alle 5 min/km. Ei se aerobinen kunto mihinkään tässä ole voinut romahtaa, vaan pitäisi vain saada tuo asia sellaiseen kuntoon, että voisin juosta vähän kovempivauhtisia lenkkejä. Se on tavallaan vähän helpompi juosta reippaampaa matolla, sillä tuo ottaa itseensä asfaltilla ja kohdissa, missä on pinnanmuotoja, enemmän kuin juoksumatolla, mutta kelien takia juoksen ehdottomasti mieluummin ulkona.

Aurinko, valo ja kevään herääminen tuovat hyvän fiiliksen, joten on kiva juosta ulkona. Harvassa paikassa on oikeasti yhtä hienot maisemat kuin täällä Helsingissä juuri tällä hetkellä.

Mainokset