Viikkoyhteenveto: ette usko mitä tapahtui!

Istun nyt tällä hetkellä parvekkeella polvi turvoksissa. En ole oikein varma, onko parempi maata vai istua, molempia olen yrittänyt, eikä kumpikaan ole oikein hyvä. Olen siis jossain määrin loukkaantunut ja poissa pelistä juoksun suhteen.

Viikko ei alkanut näin, vaan itseasiassa tein tuosta viime viikon keskiviikosta lähtien määrätietoisesti hommia. Ensin vetotreeni, sitten kaksi kahden lenkin päivää, lauantaina epäonnistunut tempoyritys, sitten kunnon pitkis, jonka jälkeen lepopäivä, sitten kahden lenkin päivä ja illalla 3×3 km, kevyt päivä seuraavaksi ja sitten taas 2 lenkin päivä, jolloin 20 km illalla sisältäen 16 km reipasta. Perjantaina sitten kevyt päivä. Ehdin jopa kahdesti uimaan, ke ja pe kevyiden lenkkien yhteydessä mereen. Ke vesi oli 20C ja pe 22C Westendissa. Lauantaina eli eilen oli tarkoitus juosta 700m vetoja radalla, sillä Larun Pyrkän kentällä on vain 350m rata. Luulin, että tämän postauksen aiheena olisi aika pitkälti tuo eli improvisoi olosuhteiden mukaan. Turha juosta yassoja eli 800m, jos rata ei ole 400m. Nuo vedot menivät osa hyvin, osa ei niinkään, vähän painoi jaloissa, mutta tiesin, että olen menossa oikeaan suuntaan. Juoksin lopulta 7 kpl niitä. Sen jälkeen oli tarkoitus juosta Lauttikseen kauppaan ostamaan juotavaa ja suunnata jälleen mereen uimaan. Nyt ei ollut alla uimahousuja kuten ke ja pe kevyillä lenkeillä, vaan ajattelin uida Skinsin lyhyissä trikoissa. Matkalla sinne sattuma muutti tarinan kulun.

Hyvä vinkki muuten ottaa mukaan sellainen käsipyyhe eli 50x70cm kokoinen pyyhe, jos haluaa lenkin yhteydessä käydä uimassa. Sillä voi pyyhkiä pikkaisen yläkroppaa, joten paidan laittaminen päälle on taas helpompaa, mutta ennen kaikkea ne jalat, jotta saa sukat uudelleen jalkaan, jotta voi jatkaa juoksuansa. Tässä tapauksessa eilen oli mahdollista tyrehdyttää pyyhkeellä myös suurin verenvuoto. Kävi nimittäin niin, että kun olin tullut kaupasta ja lähdin juoksemaan kohti uimapaikkaa, niin ehkä vajaan kilometrin päässä juostessani puiston halki Polar kadotti gps-signaalin. Se on joskus ennenkin tapahtunut eli yleensä alikulkutunnelissa ja löytynyt heti saman tien. Yhden kerran se katosi nyt heinäkuussa lenkin alussakin ja silloin löytynyt sijainti oli hieman pielessä, minkä vuoksi ekan kilsan mitta meni väärin ja kello näytti, että olisin juossut kevyttä verraa 400m aikaan 62 sekuntia. No nyt se ei piipannut ollenkaan satellittien löytyneen, joten oikeasti olisi pitänyt kyllä stopata kello ja aloittaa uusi harjoitus. Numerot kuitenkin muuttuivat koko ajan, joten en sitä tehnyt. En vain tajunnut, mitä siinä näytössä lukee, kun oli niin kummallisia lukemia. Vaihtelin screenillä näkyviä ruutuja, enkä tullut hullua hurskaammaksi. Lopulta tajusin, että se näyttää, että olisin juossut 65,45 km matkan. Siis oikeasti siinä vaiheessa matkaa urheilukentältä oli kulunut ehkä reilut 2km, mutta mittarin mukaan jo ultramatka. Minua otti suoraan sanottuna päähän. Hölkkäilin hissukseni ja katsoin ruutua, muuttuuko lukema mihinkään. Se oli hämmästyttävää, 65,45 km, mutta matka ei lisäänny ollenkaan, vaikka juoksen pidemmälle. Päätin seurata onko se päällä ollenkaan eli muuttuuko mikään. Tuli mutka, kävelytie pienen lahdenpoukaman jälkeen kääntyy oikealle. Käännyin sinne, katsoin Polaria, 65,45 km edelleen ja hups olinkin turvallani. En ollut katsonut yhtään mihin astuin ja olin törmännyt kiveen.

Saavuin hetken päästä uimakalliolle ja oli aika tarkastella vauriot. Minusta tuntui heti, että koko polven alueelta nahka ihan kuin olisi rullaantunut pois, mutta että se olisi lähinnä pintavauriota. Olin kaatunut alkuviikosta, jolloin tuli yhteen kohtaan haava, mutta se oli syvä, jolloin verta tuli aika paljon. Nytkin verta tuli ja painelin sitä pyyhkeellä, mutta silti oli sellainen tunne, että kyse on lähinnä pintavauriosta. Menin uimaan ja sen jälkeen juoksin vielä kevyesti kotiin. Kävin suihkussa ja haavat näyttivät likaisilta. Niinpä otin desinfiointiaineen esiin ja putsasin ne. Huomasin, että kyllä siellä oli isompiakin venttejä. Yllättäen polvilumpion ympärillä on neljä kohtaa, missä on haavat, mutta polvilumpiossa ei ollenkaan. Teoriani siitä on se, että otin ehkäpä pompun maasta ja osuin uudestaan, minkä vuoksi siinä on kahdessa kohdassa rinnakkain kaksi venttiä. No ei se mitään, tilanne ei vaikuttanut pahalta, joten ajattelin, että voisin juosta sunnuntaina pitkiksen. Illalla kävin uudestaan ottamassa aurinkoa ja uimassa. Ajoin fillarilla ja tuntui, että haavat kiristävät. Niinpä pystyin ajamaan lähinnä seisaaltaan. Ajattelin, ettei se ole paha – varsinkaan kun ei tule edes mustelmaa. Tuon suhteen olin tyhmä. Siihen olisi pitänyt laittaa kylmää, koska mustelma oli vasta tulossa, mutta kun se vuoti verta niin en tajunnut kylmää laittaa.

Yö oli jotenkin hankala, kun en pystynyt nukkumaan oikein kuin selälläni, koska jalka piti olla suorana, mutta se ei saanut ottaa mihinkään kiinni. En oikein osaa nukkua kuin kyljelläni, mutta oli pakko yrittää. Mitään sellaisia kipuja ei ollut kuten viime vuonna, jolloin oli todella pahat haavat, jotka olivat julmetun kipeät ja piti ottaa särkylääkkeitäkin. Tämä tuntui paljon helpommalta, joten aamulla lähtisin pitkikselle. Niin ei tapahtunut. Kun heräsin ja nousin ylös, huomasin, että on paha astua sille jalalle. Koko polven alue oli turvonnut ja siihen oli tullut iso mustelma. Tajusin, etten voisi juosta. Se ei ole pelkästään ne haavat, mitkä kiristävät, vaan tuo kämmenenkokoinen mustelma tarkoittaa sitä, ettei polvi taivu. Lähdin kauppaan ja kävelin vähän ontuen. Päätin, että kävelen sen mitä pystyn. Niinpä tuon jälkeen lähdin kävellen uimapaikalle, olin siellä joku 3 tuntia ottaen aurinkoa ja uiden kahdesti hieman. Tuon jälkeen olen ollut kotosalla pelkästään. Jalka on sellainen, että sillä voi astua ja voi kävellä, mutta kävely on vähän kummallista, kun jalka ei taivu, mutta se mikä on ihmeellistä on se, että jos olen istumassa tai makaamassa ja nousen ylös, niin en voi astua sille jalalle vähään aikaan. Joku omituinen siinä on.

En usko, että tämä on mikään iso ongelma sinänsä, mutta se harmittaa tavallaan. Olin ajatellut, että tekisin nyt paljon määrää ja muutamia avaintreenejä parantaen vauhtikestävyyttä sen verran, että voisin lähiviikkoina juosta testiksi jonkun maratonin, mutta nyt jos en pääsekään treenaamaan, niin tilanne voi muuttua. Toinen asia, mikä alkoi tänään harmittaa oli se oleskelu siellä rannalla. Siellä oli kaikenlaisia pariskuntia, jotka höpöttivät keskenään tai tuttaviensa kanssa siitä, että ovat muuttaneet yhteen ja tehneet sitä ja tätä, olleet eilen juhlissa tai baarissa jne. Sitten kun miettii, että itsellä ei ole aikaa mihinkään sosiaaliseen elämään ollenkaan ja lopputulos on se, että makaan turvoksissa, eikä ole edes mitään seuraa, jolle voisin asiasta mainita. Välillä sitä miettii, että satsaako sitä väärään hevoseen. Toisaalta en olisi niiden tyyppien kanssa halunnut vaihtaa osiakaan, kun olivat vähän sellaisia ylipainoisia tai muuten epäurheilullisia vässyköitä kaikki, mikä nykyään on aika tyypillistä, mutta silti oli vähän sellainen fiilis, että motivaatio oli kortilla. Täytyy nyt katsoa ensi viikolla, mihin suuntaan tuo polvi kehittyy. Huomenna lähden varmaan tekemään yläkropan punttia. Kyllähän minä ainakin käsipainoilla voin treenata, jos ei muuta. En ole heinäkuussa juurikaan punttisalilla käynyt.

Yhteenveto:
Ma: lepo
. Ilta oli viileä ja sateinen, joten ajateltu vesijuoksu vaihtui lepoon
Ti: ap: 9,18 km at 5.15 min/km. Viikon eka kaatuminen, kun kompastuin kantoon. Skechers GOrun Ride 7
ilta: 16,02 km at 4.30 min/km sis. 3×3 km kilsan välihölkällä. Yksi km huono keskittyminen ja 4.22, muut menivät 3.57-4.02, mikä ihan ok, koska tavoite oli about nelosen vauhtia. Hoka Rincon
Ke: 12,5 km at 5.06 min/km. Kevyt lenkki, jonka varrella kävin uimassa. Talviturkki lähti, mutta samalla lenkillä katosi HSL-matkakortti. 28 astetta, erittäin kiva keli. Hoka Clifton 6
To: ap: 9,14 km at 5.17 min/km. Viikon toinen kahden lenkin päivä alkoi kevyellä jolkottelulla. Skechers GOrun Ride 7
ilta: 19,66km at 4.36 min/km. Puolipitkä lenkki, jolla oli tarkoitus juosta 16km reippaampaa. Ei ihan mennyt vauhti sinne tasolle, mitä tavoittelin, kun 4.20 paikkeille kilsoja tuli vain muutama. Johtui kyllä väsyneistä jaloista, kuorma painoi. Olisi saattanut olla tarve laittaa Cliftoneita nopeammat kengät, mutta säästelin jalkoja. Hoka Clifton 6
Pe: 10,3 km at 5.12 min/km. Jälleen kevyt lenkki, jonka yhteydessä uimaan. Oli mukava juosta ja tulla kotiin vähän aikaisemmin tekemään pizzaa. Hoka Clifton 6
La: 16,9 km sis. 7x700m (2.32-2.38). En oikein jaksanut tosissaan puristaa, mutta kyllä ne vedot minusta riittävän hyvin menivät, jotta kehittäisivät. Valitettava kaatuminen pilasi myöhemmin meiningin. Taas oli 28C ja kävin kahdesti la uimassa. Nike Zoom Elite 9
Su: polvea parannellessa 2 kertaa vähän uintia
Yhteensä: 93,7 km at 4.57 min/km. Sen lisäksi 6 kertaa uintia 4-10 min/kerta, fillarointia ehkä 5 km, eikä muuta

Olisi tullut hyvä kilsamäärä, jos tuohon olisi tehnyt jonkun suht reippaan 30+ km pitkisen, jolloin olisi saanut hellekestävyyttäkin selville, sillä olihan tänään Helsingin mittaushistorian lämpimin päivä. 30,3 C jo kun nousin aamiaiselle ja lämpimimmillään 33,2 C mitattiin Kaisaniemessä kello 14.20 eli olisi ollut mahdollisuus testata Lasse Virén tyyliin, miten kuumalla voi juosta itsensä uuvuksiin. Jäi kokeilematta. Nyt seuraava haaste on saada polvi kuntoon, ei muuta.

Mainokset