Onko kauteni ohi? Polven tilanteesta lisätietoa

Puoli tuntia ennen kaatumista maassa toisesta syystä

11,9 astetta lämmintä ja piti lähteä liikenteeseen shortseissa, koska polvi on niin arka, etten voi käyttää pitkiä housuja. Kokeilin aamulla sellaisia ohuita kesähousuja, mutten pystynyt pitämään niitä. Se oli yksinkertaisesti liian kivuliasta. Toki jos laittaisin sideharsot ja jotkut toppaukset haavoihin, niin housujakin voisi käyttää, mutta en viitsi tehdä niin, sillä näin ne paranevat nopeimmin. Tuo on nyt pienin murheeni, mutta hyvä esimerkki siitä, miten pienestä virheestä lauantaina tuli suuret seuraumukset. Ehkä koko kauteni on ohi.

Polvi ei ehkä ole rikki

En ole ihan varma, mikä polven tilanne on, mutta päätin, että menen näyttämään lääkärille sitä vasta, jos se ei ala parantua. Siihen ei kohdistunut mitään vääntöä ja pystyn hyvin varaamaan jalalle painon. Se on toki todella turvoksissa, mutta kuvittelen sen johtuvan siitä, että siinä on kämmenen kokoinen mustelma. Se on myöskin vähän lämmin, itseasiassa eilen saunan jälkeen se oli jopa kuuma, mutta koen sen johtuvan siitä, että saunoin. En ollut kuitenkaan saanut polven arkuuden vuoksi juurikaan kahteen yöhön nukutuksi, joten päätin käydä ostamassa kaupasta pyyhkeen ja shampoota ja menin ex tempore salille vain saunomaan. Alun perin piti ottaa salikamat mukaan ja mennä tekemään salitreenikin, mutta aamulla tuntui, etten millään pysty. Niinpä saunoin ja koin, että se auttoi ainakin nukkumisen suhteen. Toisaalta polvi tuli sitten sen jälkeen kuumemmaksi.

Kausi on silti ehkä ohi

En siis pysty taivuttamaan polvea kuin hieman. Suurimmaksi osaksi se on varmaan siitä kiinni, että se on niin turvoksissa. Toinen syy on se, että haavat kiristävät. Toivon mukaan siellä ei silti ole mitään varsinaisesti rikki, vaan kaikki johtuu siitä tärskystä, mikä tuli. Vaikkei mitään olisi rikki, niin se ei silti tarkoita sitä, etteikö loppukauteni olisi vaarassa. Nyt oli tarkoitus tehdä kovia harjoitusviikkoja ja käydä sen jälkeen kilpailemassa. Vitonen, kymppi, puolikas, maraton – kaikkien matkojen juokseminen oli ajateltuna ohjelmassa. Nyt ei niin tulekaan tapahtumaan. Pitää muistaa se, että vaikka se polvi alkaisi taipua ja sallisi juoksemista, niin alkuvaiheessa se olisi varmaan jotain todella hidasvauhtista, kevyttä lenkkeilyä, eikä kunnollista harjoittelua. Niinpä tilanne ei näytä kovin hyvältä juuri nyt.

En oikein tiedä, mitä tekisin nyt. Harmittaa todella paljon se, että olin kuitenkin tehnyt aika paljon hommia sen jälkeen, kun takareisi oli loukkaantunut. Saanut sen kuntoon, tehnyt hyviä harjoituksia, kunto oli nousussa jne. Olin todella motivoitunut ja vakuuttunut siitä, että pystyisin suhteellisen hyvän suorituksen tekemään jo lähiviikkoina. Sen jälkeen olisi ollut välitilinpäätöksen aika ja paikka katsoa, kuinka mennä eteenpäin. Nyt kävi kuitenkin näin. Jotenkin olisin tarvinnut nyt henkisesti onnistumisen. On jotenkin rankkaa pudota taas persuksilleen. Toisaalta ei tällaisessa tilanteessa voi oikein muuta kuin odottaa.

Mainokset