Kalevan Kisat: Yle mokasi! Sami Itani, ota homma haltuun!

Eilen palasin juoksun pariin tai no voiko sitä juoksuksi sanoa. Joka tapauksessa 4 päivää oli taukoa liikunnasta kaatumisen jälkeen, kunnes eilen sitten 10 kilsaa 5.18 min/km keskarilla. Polvi ei ollut varsinaisesti kovinkaan kipeä, mutta kyllä sitä jomotti ja sisäreunassa tuntui kipua. Se ei taivu vielä kunnolla, joten senkin vuoksi ei voi juosta kovempaa. Polvi on vielä lämmin ja turvoksissa, haavoja kiristää ja ne ovat arat, mutta kyllä suunta on parempaan päin. Jostain syystä pohjelihas on mennyt ihan jumiin ja on kipeä tuon tauon vuoksi. Ilmeisesti se ei tee hyvää, kun pidän jalkaa suorana. No ei se mitään, pääasia, että pääsin palaamaan liikunnan pariin, joten siirrytäänpä nyt käsittelemään Kalevan Kisoja.

10000m ei tullut telkkarista, eikä edes Areenasta

Eilen kilpailtiin kympin Suomen mestaruudesta, eikä Yle näyttänyt kilpailua. Ymmärrän sen, että rallin tai jonkun muun syyn takia ei olisi mahtunut tv-ohjelmakarttaan, mutta Areenassahan pitäisi olla kaistaa vaikka kuinka hurumycke. Kamerathan on perhana viety sinne Lappeenrantaan, kun muitakin päiviä aiotaan näyttää. Selostuksen olisi voinut hoitaa vaikkapa Bubi tai joku laji-ihminen Pasilasta. Ei voi siis käsittää. Kyse oli siis puhtaasti arvovalinnasta. Haluttiin viestittää julkisesti, ettei kestävyysjuoksu ole tärkeätä. Niinpä asiaan on puututtava, tämän täytyy olla viimeinen kerta, kun kymppiä ei nähty.

Tänä aikakautena, jolloin puhutaan sählystä ja eUrheilusta, mikä on siis tietokonepelaamista, on ehkä hyvä kertoa, mikä merkitys kymmenentuhannen metrin juoksulla on Suomelle. Meillä on siis tuolta yhdeltä juoksumatkalta 13 olympiamitalia, 6 kultaa, 4 hopeaa ja 3 pronssia. Mikä muu yksittäinen urheilulaji tai -matka pystyy samaan? Ei varmaan mikään ja sitten niitä perinteitä ei kunnioiteta, kun laji jätetään kokonaan näyttämättä. Okei, ei ollut kyse on Olympiafinaalista, mutta kai niillä SM-kisoillakin on jotain merkitystä. Jos liitto, eikä Yleisradiokaan ei arvosta yhtään Kalevan Kisoja, niin pitäisikö yleisönkään arvostaa ja ostaa sinne lippuja?

Mitä me saimme kokea, jotka halusimme sen nähdä?

Yritin löytää striimiä YouTubesta tai jostain muualta, mutta ei ollut. Ehkä se on niin, että kun Ylellä on oikeudet kisoihin, niin järjestäjätkään eivät voi striimata. Niinpä päätin mennä kotiin ja levätä hetken ennen kuin kokeilisin, voisinko itse juosta. Olin herännyt puoli kuusi, joten väsytti kyllä muutenkin. Sitten huomasin, että erään tossumerkin Instagram-fiidissä on livelähetystä katsomosta käsin, joten sitä kisaa voisi seurata edes sen verran, että kerran kierroksessa näkee, mikä se tilanne on. Ei se kyllä ihan niin mennytkään. Ensinnäkin kahdeksalla kilpailijalla oli mustat paidat, joten oli mahdotonta erottaa niitä toisistaan. Itseasiassa en erottanut koko porukasta kuin Runner’s Clubin kelta-roosavärityksessä kisanneen Don Validon ja punaisissa Tampereen Pyrinnön edustusasuissa juosseen Jarkko Järvenpään. Yritin katsoa, onko HKV:n Aki Nummela mukana, mutta vaikka katsoin joku 4 kierrosta, en kerta kaikkiaan saanut edes sitä selville, onko Nummela mukana kilpailussa.

Ajattelin, että otan kuvakaappauksen kun menevät siitä ohitse ja suurennan kuvan niin kenties saisin asian selville, sillä minulla on 4K-näyttö. Sekään ei onnistunut, kun kuvaaja ei pitänyt kuvaa vakaana, vaan liikutti kameraa juoksijoiden mukana niin, että käytännössä niistä näkyi koko ajan vain selkä. Se oli sellaista b-rollin kuvaamista ja fiilistelyä, eikä sellaista meininkiä, jossa olisi tarkoituskaan tietää, mikä tilanne on. Kun mainitsin asiasta, niin joku aasi tuli mussuttaman, että Baltsu valittaa. En tiedä, onko tosiaan niin, että minä olen ainoa, jota urheilukilpailuissa kiinnostaa, missä järjestyksessä siellä juostaan tai se, että ketkä ylipäätänsä ovat mukana. Minä olen ennenkin nähnyt juoksua, joten sellainen pelkkä fiilistely tietämättä, mikä tilanne on, on minulle täysin arvotonta. Jos olisin kaksivuotias, tilanne voisi olla toinen. Eli se kymppi on saatava näkymään jotenkin ilman, että tarvitsee arvata tilannetta ja ilman, että joku aasi tulee minulle mitään sönköttämään.

Tulostaso oli huono, mutta mitä sitten?

Urheiluruutu tiesi kertoa, että voittoaika oli huonoin 56 vuoteen. No se on totuus, mutta ei kokototuus lajin tasosta. Esim. Arttu Vattulainen oli viime vuonna hyvässä kunnossa, mutta kärsii nyt vammoista. Jotain toki kertoo tasosta se, että viimeiset 3 vkoa vuoristossa vaeltanut Aki Nummela tulee hopealle, mutta ei sitä tasoa kannata murehtia, vaan se on mahdollisuus. Monesti sanotaan, että nuorilla ei ole uskoa, kun taso on niin kova. Juoksussa siinä monesti viitataan kenialaisiin tai etiopialaisiin, mutta minusta se keskustelu käydään väärillä raiteilla. Ei jokaisen lapsen tai nuoren tarvitse pyrkiä olemaan maailman paras urheilussa. Ei kaikista tule maailman huippuja lätkässä, futiksessa tai vastaavissakaan lajeissa. Lisäksi niissä lajeissa saa päävammoja, polvet ovat monesti niin huonossa kunnossa uran jälkeen, että se haittaa koko loppuelämää. Juoksussa oppii panostamaan johonkin ja tekemään töitä tavoitteidensa ja unelmiensa eteen myös silloin, kun on vaikeaa. Henkilöstä tulee siis periksiantamaton ja hän saa terveät, liikunnalliset elämäntavat kenties loppuelämäkseen. Tuskin se työelämässäkään monelle on haitta, että henkilö on ahkera ja valmis tekemään paljon hommia tavoitteiden eteen.

Minusta se on suuri mahdollisuus nyt, että taso ei ole korkea. Monet nuoret voivat ajatella, että hei tuolla on mitaleita jaossa. Lisäksi kun miettii niitä mahdollisuuksia, mitä leireily jossain Portugalissa, Alicantessa, Itenissä, Etelä-Afrikassa, Coloradossa, Flagstaffissa, St.Moritzissa tai vastaavissa paikoissa antaa, niin miksei laji muka voisi vetää puoleensa urheilullisia nuoria. Siinä saa valtavasti kokemusta ja näkee erilaisia paikkoja, kokee elämyksiä, mitkä muistaa loppuelämänsä ja saa ystäviä eri maista. Lisäksi sen urheilun rahoittaminenkin on nyt helpompaa kuin koskaan ennen. Jo olemalla jollain tasolla somenäkyvyys mahdollistaa rahoituksen kasaan keräämisen. Jos itse olisin joku 15-vuotias lahjakas juoksija ja miettisin, että panostaisinko lajiin tosissani, ottaisin yhteyttä vaikkapa Aki Nummelaan ja pyytäisin miestä antamaan neuvoja. Uskon, että kaikki lajin parissa olevat nykyjuoksijat haluavat, että tulee uusia lahjakkuuksia, jotka juoksevat paremmin kuin he tällä hetkellä. Eikä ole mitään syytä, miksei niin voisi tapahtua. Pitää lähteä siitä, että jatkossa tulostaso on parempi, kun nuoret hiffaavat, että hei, minähän voisin olla Suomen paras.

Miten asia ensi vuonna hoidetaan?

Meillä on minusta kaksi vaihtoehtoa ja Sami Itani uutena Urheiluliiton puheenjohtajana saa ryhtyä asiassa puuhamieheksi. Ensimmäinen vaihtoehto on se, että edellyttävät, että Yle näyttää kilpailun edes Areenassa. Se olisi kaikille paras vaihtoehto. Mikäli niin ei tapahdu, niin sitten liiton pitäisi kuvata kilpailu livenä YouTubeen, mutta sinne ei saa tehdä livestriimejä, jos ei ole riittävästi tilaajia eli se pitää asiassa huomioida. Jos tähän livestriimiratkaisuun mennään, niin silloin täytyy edellyttää, että jokaisella kilpailijalla on eri värinen paita, jotta katsojat tietävät, kuka on kuka. Tuollainen touhu, että 8 ukkoa juoksee mustassa paidassa, ei ole hyväksyttävää, jos televisiointi ei ole viimeisen päälle hoidettu.

Yhteenvetona voisi todeta, että Kalevan Kisat alkoivat, mutta minä menetin jo maun koko tapahtumaan. Toki tämän illan naisten 100m aidat kiinnostaa, mutta muuten pitäkää tunkkinne. Ensin ei näytetä ja sitten joku idiootti mussuttaa siitä, että sekin on valittamista, jos haluaa nähdä, niin haistakoot. Oletan, että Sami Itani pitää huolen siitä, että ensi vuonna kisa näkyy.