Polvi pilasi kauden: olen sairastunut

Tein sellaisen virheen, etten ottanut mitään tulehduskipulääkkeitä sen jälkeen, kun kaaduin. Ei ollut isompia kipuja, niin en tajunnut niitä ottaa ja polveen tullut tulehdus ei näin ollen mennyt ohitse. Toimin samalla kaavalla, mitä tein viime vuotisen kaatumisen jälkeen, mutta silloin se oli oikeasti enemmän kipeä, mutta vähemmän turvoksissa ja otin silloin pillereitä, nyt en. Miten se on sitten sama kaava? No sitä kautta, että jouduin pitämään viime vuonna 3 päivää juoksutaukoa. Ajattelin, että tilanne on nytkin samanlainen. En muistanut tarkemmin miten se meni viime vuonna, mutta ajattelin, että muutama päivä taukoa ja paluu juoksun pariin, eikä mitään sen ihmeellistä.

Kropassa on joku tulehdus

Asiat eivät menneet nyt ihan niin onnellisesti. Juoksutaukoa ei kertynyt kuin 4 päivää, mutta paluu sen jälkeen on ollut vaikea. Torstaina jalka alkoi taipua sen verran, että palasin juoksun pariin ja juoksin kevyen kympin 5.18 vauhdilla. Perjantaina meininki oli sama, mutta mukana yksi kilsa 4.11 vauhtia, kun olin päässyt vauhtiin ja polvikin oli lämmennyt. Lauantaina juoksin jo 13 km 4.44 vauhtia ja mukana oli jotain 4.30 tienoilla olevia kilsoja. Kaikki tuntui hyvältä ja olo oli energinen. Varotoimenpiteenä lopetin lenkin heti, kun polvessa alkoi tuntua. Sunnuntaista alkaen olo on kuitenkin ollut nyt niin vetelä, että olen ajatellut jonkun tulehduksen siellä polvessa alkaneen vaikuttaa. Ensinnäkin lihakset kipeytyvät ja toiseksi juoksusta ei tule mitään. Sunnuntaina juoksin 20 km ja oli vaikeuksia päästä alle vitosen vauhtiin. Lopussa olin niin hyytynyt, että meinasin hoiperrella. Maanantaina kävin vain salilla venyttelemässä, kun en jaksanut mitään. Eilen juoksin vajaat 13 km ja oli aivan älyttömän vaikeata. Jo ennen lenkkiä väsytti joskus klo 17 niin paljon, että tuntui, että nukahdan tietokoneen ääreen, joten piti lopettaa. Join yhden colan ennen kuin lähdin vaihtamaan vaatteita ja kun juoksin, tuntui etten pysty kontrolloimaan jalkojani. Olin jotenkin aivan uupunut ja sai tehdä hommia, että pääsee edes 5.30 vauhtia. Ehkä puolivälin jälkeen juoksu helpottui vähän ja kun olin juossut ja käynyt suihkussa, olo tuntui paremmalta. Menin kotiin ja söin kunnolla, mutta sen jälkeen tuli sellainen väsymys ja pahoinvointi ettei mitään rajaa. Olin jopa jotenkin liian väsynyt nukkuakseni.

Polvi on jo parempi, mutta aloin vetää lääkkeitä

Eilen illalla aloitin sitten ottaa lääkkeitä. Yksi Panadol ja yksi Burana. Tänä aamuna otin puolestaan yhden Buranan. Pakko kokeilla nyt tämäkin reitti. Olo on edelleen huono. Pitäisi varmaan mennä mittauttamaan tulehdusarvot jonnekin, mutten oikein jaksaisi. Kaikki ei ole toki yhtä negatiivista. Polvi on parempi, turvotus on laskenut, eikä se ole kuuma enää. Se kuumottaa toki lenkin jälkeen illalla. Se taipuukin jo aika hyvin, eikä siinä ole oikeastaan kuin yksi kipeä kohta. Neljästä kohdasta, mistä iho hajosi, kaksi ovat jo lähes parantuneet, yhdestä on jopa rupi pois. Kaksi ylintäkin ovat jo paremmat, mutta se kaikista suurin märkii vielä vähän esim. suihkun jälkeen. Tihkuu vähän kosteutta läpi, mikä ei ole verta.

Mitä nyt?

Ei nyt treenata pysty, se on valitettava totuus eli kisat jäävät kyllä nyt kisaamatta. Pari viikkoa sitten oli sellainen tilanne, että katsoin asioita positiivisesti sen suhteen, että ei haittaa, jos en tee parasta mahdollista kisatulosta, kun olen kuitenkin terve, aika hyvässä kunnossa ja kesäkeleissä on mahtava juosta. Nyt kun se terveys on veke, niin ei olekaan yhtä kivaa enää. Harmittaa.