Helsinki Marathon katsojana

Satutin 4 vkoa sitten lauantaina polveni. Sen jälkeen sain heittää haaveet kisaamisesta. Oli nimittäin ajatus harjoitella hyvin ja kilpailla siinä sivussa muutaman kerran mm. Turussa, Tallinnassa ja tuolla Helsinki Marathonilla. Siellä tosin matka ei olisi ollut täysmaraton, mutta ainakin se kymppi, ehkä puolikas. Sen verran asia on harmittanut, että olin hyvin skeptinen senkin suhteen, haluanko mennä tapahtumaa edes katsomaan, mutta sitten yksi tuttu kertoi menevänsä täysmatkalle, joten ajattelin mennä katsomaan, kuinka hänellä juoksu sujuu. Jostain kumman syystä en lopulta nähnyt hänen edes juoksevan, vaan tapasimme vasta maalissa, mutta muuten tuli nähtyä ja koettua paljon.

Oli taas lämmin päivä

Nyt ei ollut toki niin lämmintä kuin kesäkuussa puolimaratonin aikaan, vaan vajaat parikymmentä astetta, mutta silti kun söin aamupalaa parvekkeella, oli sellainen tunne, että tuo olisi vähän liian lämmin kilpailla maratonilla. Lisäksi tapahtumaa katsoessani huomasin Hernesaaressa olevan tuultakin. Ei siis ihan ennätyskeli tai -reittikään, mutta valmistavana kisana johonkin toiseen tapahtumaan ihan jees. Näin toki yhden miehen tuupertuneen siihen Merisataman rantaan ihan kisa-alueen eteen nurmikolle ja ambulanssi oli paikalla. Hän makasi kyljellään ja hoitohenkilökunta kokeili ilmeisesti pulssia kaulalta. Kymmenisen minuuttia myöhemmin paikalle tuli toinenkin ambulanssi. Täytyy toivoa, että kyse oli vain lämmön aiheuttamista ongelmista, eikä esim. pumpusta ja toivottavasti kaikki kääntyi parhain päin tuossa tapauksessa. Kaiken kaikkiaan kisa ei siis ollut pahimmissa mahdollisissa olosuhteissa, mutta se oli silti sen verran lämmintä, että vaikutti varmasti tuloksiin yhdellä jos toisellakin. Katsojille tuo oli joka tapauksessa huikea keli. Vielä kun saisi jostain vettä tms. juotavaa, kun ei kisaa seuratessa ehdi kauppaankaan. Siinä juoksee itsekin toistakymmentä kilometriä kolmen tunnin aikana, eikä saa suutaan kostutettua ellei mene merestä hörppäämään. Toki myöhemmin hain oluen ja menin puistoon istuskelemaan, mutta joku vesipiste olisi ollut poikaa.

Rata on mielenkiintoinen

Viime vuonna en pitänyt tuosta radasta yhtään tai sanotaanko, että oli sellainen tunne, etten maratonia juoksisi siellä, mutta kymppi olisi ihan jees. Tänä vuonna pidin selvästi enemmän reitistä, kun aloin ajatella sitä eri kantilta. Tapahtuma järjestetään aika pienellä alueella mutkaisella reitillä, joka kiertää edes takaisin mutkitellen, joten tulee kyllä sellainen jonkinlainen kartingfiilis. Asiaa lisää vielä se, että siellä on monta tapahtumaa käynnissä samaan aikaan, mikä tarkoittaa ohituksia. Niinpä siellä kilpailemiseen pitäisi suhtautua vähän eri tavalla. En edelleenkään menisi mukaan maratonille, mutta puolikas ja kymppi toimisivat siitä lähtökohdasta, ettei juostaisi välttämättä aikaa, vaan tulisi vähän harjoituksellisia elementtejä mukaan kuten raastoa ja rytminvaihdoksia, sillä tuollahan on niin paljon mutkia. Niinpä se olisi oikeasti sopinut sellaisena lyhyempänä kisana alle, jos olisin maratonille menossa. Kunhan vain osaa varoa kanttareiden reunoja, niin lyhyemmät matkat menevät ihan jees.

Miksi ei maratonille?

Kaikki kunnia heille, jotka juoksivat täyden matkan, itse en olisi siihen pystynyt. Neljä kierrosta mutkikkaalla radalla, jossa on paljon muidenkin matkojen juoksijoita mukana, ei ole sellainen ympäristö, missä haluaisin täysivauhtisen maratonin juosta. Se on henkisesti liian rankkaa ja ajatuksia on vaikea pitää kasassa. Yksi ärsyttävimmistä piirteistä siinä on sekin, että kun puolikkaan startti on samaan aikaan, sitä saattaa lähteä alussa liian kovaa niiden mukaan ja vaikkei lähtisikään niin puolen matkan kohdalla osa kaartaa maaliin, mikä aiheuttaa jo loppukiriä sitä ennen, mikä häiritsee omaa keskittymistä ja tuo tunteen, että olenko hidastumassa ja tuon jälkeen tapahtuu myös muita keskeyttämisiä, sillä osa ei suhtaudu tuohon tapahtumaan ko. kisaa arvostaen, vaan käyvät siellä ikään kuin harjoittelemassa juosten 20-30 km ja lähtevät sitten himaan jättäen ne muutamat hölmöläiset, jotka eivät tajua pelin henkeä, kiertämään koko matkan. Siinä mielessä kymppi ja puolikas ovat tuolla hyviä matkoja, mutta se täysimatka ei kyllä oikein edes ansaitse osanottoa ellei sitten ole joku tällainen kestävyyskone, joka voi juosta maratonin harva se viikko niin kuin se miesten voittaja tekee.

Mikä oli parasta?

Jos on käynyt ikinä katsomassa kisoja Vantaalla tai HSM:llä, niin tajuaa, että täällä on pari asiaa ihan eri luokkaa. Toinen niistä on puitteet ja toinen sää. Harvassa paikassa pääsee kisaamaan niin hienoissa puitteissa kuin merenrannalla Helsingissä jugendtalojen kupeessa. Ihmisetkin ovat tyylikkäämpiä ja parempihenkisiä kuin he, joita Vantaan tapahtumissa pyörii. Se henki on siis aivan eri luokkaa, mikä luo loistavan tunnelman. Sitten kun siihen lisätään kesäinen sää ja lehdet puissa, niin se on erilaista kuin joskus alkukeväästä tai loppusyksystä, jolloin on muutenkin koleaa ja ankeata, vaikka unohdettaisiin ne karut paikat, missä nämä verrokkitapahtumat järjestetään. Niinpä sanoisin, että juuri nimen omaan tämä seikka, että tapahtumat ovat merisessä Helsingissä, tuo huikean lisän asiakaskokemukselle ja potentiaalin kehittää sitä tapahtumaa eteenpäin. En nähnyt yhtään ihmistä, joka olisi ollut huonolla päällä tuolla. Ihmiset olivat iloisia, vaikka kaikki ei olisikaan mennyt ihan nappiin.

Mikä oli huonointa?

Tämä oli hyvä yksityiskohta

Yksityiskohtiin ei panosteta ja se vaikuttaa sitten kaikkeen. Ko. järjestäjän tapahtumien nettisivut ovat tyyliin joka kerta kaatuneet. Eivät opi, eivätkä korjaa asiaa. Sitten kun eivät julkaiset tuloslinkkiä Facebookissa etukäteen, niin ei voi seurata livenä, mikä on tuttujen tilanne. Esim. luulin tuttuni yrittävän jotain 2.30+ aikaa. Sen takia en varmaan häntä nähnyt kertaakaan kisan aikana, mutta hän ei juossutkaan täysvauhtista maraa, vaan 2.50+ niin sen vuoksi en osannut oikeassa kohdassa olla oikeaan aikaan katsomassa. Toinen ongelma koskee reittikarttaa. Se pitäisi jakaa kilpailijoille varustepussissa paperisena versiona, jos kerran sinne sivuille ei pääse. Siellä oli moni todella epätietoinen, missä kannattaa seurata. Tapahtumatorille voisi jopa laittaa jonkinlaisen ison pahvisen kartan, mistä voisi tulla katsomaan, koska siellä on kuitenkin sitä luppoaikaa. Itse en esim. tiennyt edes sitä, että kympin lähtöpaikka oli eri paikassa kuin viime vuonna. Sitten kun kuuluttivat välillä klo 12 ja välillä klo 13 niin luulin, että se on yhdeltä kun lähtöpaikalla ei kerran ollut ketään. Sitten lähtö olikin ollut jostain muualta ja nähtiin kaverin kanssa, että tuollahan kymppi menee. Jäi siis se alkumatka kokonaan näkemättä, mikä sinänsä ei niin iso ongelma ole, mutta oli se silti sekavaa.

Maalin kupeessa vaarallinen risteys

Siinä kompassiaukion ympäristössä on kyllä todella vaarallinen paikka, jolle pitäisi ensi vuodeksi tehdä jotain. Kukaan ulkoilija ei esim. tiennyt sitä, että maratonviestin juoksijat juoksevat sieltä rannasta ja vaihtavat siellä mutterikiskan ja meren välisellä kapealla kaistaleella. Se ratkaisu oli aivan tolkuton, koska niitä maratonviestin kilpailijoita tulee niin harvoin, ettei kukaan voi kuvitellakaan, että sieltä tulee juoksija. Lisäksi kun ulkoilijoille ei ole oikein muuta reittiä, mitä mennä, niin he käyttävät sitä. Kyllä se vaihto pitäisi olla siellä kadun puolella.

Toinen ongelma siinä risteyksessä on kuvan taka-alalla eli kohdassa, josta kilpailijat kääntyvät vasemmalle maaliin. Siinä oleva autoliikenne on älytön. Se pitäisi sulkea niin, etteivät autot saisi ajaa Caruselin suuntaan tai sieltäpäin ollenkaan, vaan pitäisi tulle sieltä Merikadun suunnasta siihen risteykseen ja kääntyä siitä vasemmalle kohti Ursulaa. Silloin siihen voitaisiin tehdä niistä aidoista ramppi maaliin, jonka kaikki tunnistaisivat. Nyt siinä ei ollut selkeätä väylää jalankulkijoille ja järjestäjien ohjeet olivat hyvin sekavat. Minäkin jouduin siinä yhteen yhteentörmäykseen, kun järjestäjältä tuli väärät ohjeet ja joka suunnasta tulee autoja, kävelijöitä ja juoksijoita. Se on aivan hazardihomma, joka poistuisi sillä, että se yksi kadunpätkä suljettaisiin siitä kohdasta. Se voisi olla ihan hyvin sen tapahtuman ajan pussikatu, jolloin autot liikkuisivat pois Caruselin suuntaan. Muutenhan liikenteenohjaajat tekivät tietysti parhaansa ja se on todella hankalaa siinä mielessä, kun raitiovaunut ja linja-autolinja 14 kulkevat tuolla reitillä ja jos tulee kilpailijoiden välissä aukko, niin eiväthän ne isot ajoneuvot kiihdy niin nopeasti. Niinpä en ihmettele, jos osa kilpailijoista on tilanteesta joutunut kärsimään, mutta minkäs sille tekee.

Menisin ehdottomasti mukaan

Nyt kun olen vähän tarkemmin tuohonkin tapahtumaan tutustunut ja kisaamisen lisäksi nyt viimeisen parin vuoden aikana käynyt aika monissa tapahtumissa katsojana tutustuen siihen, miten se homma pyörii, niin täytyy sanoa, että kyllä minä mielelläni tuolla kympin tai puolikkaan juoksisin juuri nimen omaan tunnelman ja puitteiden vuoksi. Kesällä on kiva kilpailla, vaikkei se reitti olisikaan sellainen, missä enkat välttämättä paukkuvat. Minusta tuo on tapahtuma, jota voi kasvattaa aika helposti saamalla osallistumaan sellaisia, jotka eivät ihan niin tavoitteellisesti harjoittele. Samaten kaupallista puolta pystyy kehittämään paljon, se on vielä vähän lapsenkengissä, mutta täytyy sanoa, että siinäkin ovat menneet pikkaisen eteenpäin. Kokemus oli siis ihan hyvä ja jälkiviisaana voisi sanoa, että olisi pitänyt juosta kymppi, meni se sitten miten hyvänsä. Tosin kun olen pari kertaa nyt 4 vkon tauon jälkeen juossut reipasta tällä viikolla, niin polvessa on tuntunut kyllä kipua, joten vaikea sanoa, mikä olisi oikea ratkaisu sen suhteen.

Mainokset