Asics DS-Trainer 24 kestotestiin – ylihypetetty vai ylihaukuttu?

En olisi ikinä kuvitellut, että tällainen päivä koittaa ja minä juoksen Asicseilla. 1998 kävi nimittäin niin, että kun olin menossa ostamaan adidaksia, niin minulle myytiin väkisin Asicsin Gel-Kayanot erään olympialaisissakin juosseen henkilön toimesta. Kaiken lisäksi hänen suosittelemansa koko oli aivan väärä. En pystynyt juoksemaan niillä kengillä, joten siirryin takaisin vanhoihin Nikeihini ja koin, että minua koijattiin pahasti. Maksoin tyyliin kalliimmista kengistä, mitä siellä Inter Sport Puhoksessa oli, enkä voinut niitä käyttää. Silloin tajusin, että minun pitää tietää kengistä minimissään enemmän kuin myyjän ja lisäksi ymmärsin, että myyjillä taitaa olla insentiivi myydä Asicsia. Jossain vaiheessa muita kenkiä ei tahtonut enää edes olla myynnissä. Juoksija-lehdessä mainostettiin, että yli puolet HCM:n osanottajista juoksi Asicseilla ja esimerkiksi light-weight trainer kategorian kengissä ei muita ollut edes tarjolla kuin DS-Trainereita. Kaiken huipuksi suomalaisilla kuluttajilla oli ilo ja kunnia maksaa Asicseista enemmän kuin muun maalaisten. Tilanne oli suorastaan perverssi, joten pidin Asicsin boikotissa. 2010 lensin Tukholmaan Löplabbetiin ja kokeilin siellä joka merkin tarjoamat vaihtoehdot ja muuten tilailin suurimman osan tossuistani ulkomailta.

Miksi asiat muuttuivat?

Ensinnäkin Stadiumin ja XXL:n vahva tulo Suomen markkinoille on muuttanut pelikenttää. Kauppojen pitää kilpailla myös nettikauppojen kanssa, joten jos haluaa pärjätä uudessa kilpailutilanteessa, pitää valikoimankin parantua. Näin on tapahtunutkin ja Suomessa myydään nykyään käytännössä kaikkia merkkejä, vaikkei nyt välttämättä kaikkia malleja. Samanaikaisesti Asics jäi vähän kehityksestä jälkeen, joten ehkä se ylpeys katosi, kun liikevaihto ei enää kehittynytkään tasaisesti ylöspäin. Pikemminkin päinvastoin esimerkiksi USA:ssa on nähty 20 prossan myynnin laskua. Niinpä Asics päätti laittaa organisaationsa uusiksi. He poistivat maahantuojat Euroopasta ja rakensivat oman organisaationsa. Sama tilannehan on esimerkiksi Nikella, adidaksella ja nyttemmin myöskin New Balancella. Tehtaalla on oma tytäryhtiönsä, joka myy tuotteet kauppoihin ja osa myynnistä tulee sitten suoraan merkin oman verkkokaupan kautta. Suomessa tuo tarkoitti sitä, että Asicsin kohdalla hinnat laskivat. Siinä missä esimerkiksi DS-Trainer 23:n listahinta oli meillä 179€, niin keväällä esitelty uusi malli 24 maksoikin enää vain 139€. Tuossa on merkittävä ero ja hinnat olivatkin yht’äkkiä kilpailukykyisiä. Aloin kiinnostua asiasta.

Myöskin teknologiapuolella tapahtuu

Naisten malli

Asicsin kengät näyttivät viime vuosina siltä, että ne olisivat 10 vuotta vanhoja. Siis uudetkin mallitkin. Kuten yksi kenkämyyjä sanoi, niin ei siinä välttämättä mitään pahaa ole, että Asics on sitä, mitä se on, mutta kun muut tuovat uusia teknologioita sekä modernimman näköisiä tossuja, niin ainakin nuoremmat juoksijat ostavat niitä. Jossain vaiheessa tulee sellainen tilanne, että merkkiuskollisten tuoma liikevaihto ei vain riitä ja myynti sakkaa todella pahasti. Niinpä heidän on ollut pakko kehittää uutta. Se on erinomainen asia kaikkien kannalta, jos jokainen kenkävalmistaja on innovatiivinen ja tuo uusia ajatuksia, uudenlaisia tuotteita markkinoille. Asicsilta on tänä vuonna nähty keväällä esitelty Metaride ja nyt syksyllä julkistettu Glideride näistä uusista ajatuksista. Mielenkiintoista nähdä mitä ensi vuonna tapahtuu ja tuleeko uudentyyppisiä kenkiä myöskin nopeampaan kategoriaan. Ainakin Jan Frodenon Havaijilla käyttämä prototyyppi lienee joku malli, mikä tulee tuotantoon ensi vuonna. Olisiko se sitten jossain mainittu Evoride, aika näyttää.

DS-Trainerkin muuttui

Saksan Runnersworldin videossa sanottiin joskus keväällä, että DS-Trainer on nyt ollut Saksassa 10 vuotta peräkkäin lehden lukijoiden mielestä paras light-weight trainer. Toki se voi kertoa jotain siitä, ketkä lukevat ko. lehteä tai ketkä äänestävät tuollaisissa äänestyksissä, mutta toisaalta voiko se kenkä olla ihan huono, jos se aina äänestetään parhaaksi. Toki toinen vaihtoehto on se, että lehtien lukijat ovat keskimäärin kassalla, eivätkä tiedä, mitä parempaa markkinoilla on. Tietyllä tavalla alkoi tulla fiilis, että asia tekisi mieli testata ihan ns. perskohtaisesti. Erityisesti sen vuoksi, kun DS-Trainer uudistui radikaalisesti. Siihen oli tullut jo aikaisemmin FlyteFoam-vaimennus, joka teki tossusta selvästi kevyemmän, sillä DS-Trainerin ongelmahan oli ollut vähän se, että siinä kun kengät noin yleisesti ottaen kevenivät, niin se alkoi olla peruslenkkarin painoinen, mutta vaimennukseltaan vauhtikenkä. Nyt kenkä oli kevyempi, mutta muuten aika perinteinen. Tänä vuonna tuli muutos, kun kenkä sai 24-mallissa knit-päällisen, mutta sillä tavalla toteutettuna, että siellä on sisällä vahvikkeet takaamassa sen ryhdikkyyden. Kenkä sopisi edelleen juoksijoille, joilla on ylipronaatiota. Ainoa harmin paikka oli se, että miehille tarjolla oli sellainen sinikeltainen malli, joka näytti villapaidalta. Naisten malli vaaleansininen korallilla välipohjalla oli paljon tyylikkäämpi. Kenkämalli siis kiinnosti minua, mutta en oikein voinut kuvitella minua juoksemassa ne siniset tossut jaloissani. Toki mallista oli mustakin versio, mutta toisaalta onko knit-päällisellä varustettu kenkä mustana oikein paras mahdollinen.

Multicolor on hienoin Asics ikinä, oli pakko hommata ne

Myöhemmin näin sitten jossain Sportamoren verkkokaupassa, että kengästä oli tullut myös multicolor-väritys. Ne näyttivät paremmilta kuin mitkään Asicsit aiemmin. Alkoi tulla sellainen fiilis, että haluaisin sellaiset. Myöhemmin YouTubessa oli videoita, joissa oli testattu juuri tuon väriset DS-Trainerit. Pari viikkoa sitten katsoin juoksumatolta, että onko salilla joku tyyppi sandaaleissa, mutta kun hän tuli sieltä kaukaa lähemmäksi, huomasin kaukaa salin valaistukessa tuon multicolor päällisen vain näyttäneen iholta. Hänellä oli tuollaiset DS-Trainerit jaloissaan. Taas mietin asiaa. Viime viikolla tuli tehtyä viimeiset arviot, kun olen työstänyt tässä yli 200 tuntia tämän vuoden aikana reportaasia siitä, mitkä ovat parhaat kaupat juoksukenkien osalta Helsingissä ja Espoossa. Tuon tiimoilta kävin vielä sunnuntain pitkikselläkin parissa Inter Sportissa, vaikka olen käynyt niissä monesti ennenkin. Lenkin aikana laitoin ne kaupat lopullisesti järjestykseen ja kirjoitan siitä nyt lähiaikoina, mutta samalla huomasin, että Suomenojan Inter Sportilla nämä multicolorit olivat puoleen hintaan eli 69,50€. Olen itse maininnut siitä, että uusia merkkejä tai malleja kannattaa kokeilla silloin, kun niitä on alessa, sillä jos ei toimi, niin ne voi myydä vaikka pienellä tappiolla pois. Niin makaa kuin petaa eli pitää itsekin noudattaa sitä filosofiaa, mitä muille saarnaa, joten päätin eilen käydä ne sieltä ostamassa.

Ensifiilikset Asicseista

Koon valitseminen oli haastavaa. Keväällä kokeilin kahdessa kaupassa kolme kertaa niitä, kun en tiennyt kumpi koko se pitäisi olla. 23:a kun aikanaan kokeilin, 42,5 oli ehdottomasti liian pieni. Kun 43:a ei ole, vaan heidän mitoituksessaan seuraava on 43,5, niin minusta tuntui, että se oli taas vähän iso eli olisin jossain välimaastossa. Nyt tuo knit-päällinen oli tuonut kenkään lisää volyymia ja se tuntui oikeasti isommalta kuin edellisvuoden malli. Niinpä oli lopulta selkeä päätös, että kengän pitäisi olla 42,5. Piru vaan, kun ne kengät tuntuvat pieniltä kaupassa jo ulkoapäin katsottuna. Niinpä kokeilin niitä eilen uudestaan molemmissa koossa ja pohdin asiaa. Lopulta kun tajusin, että se fit on vähän Bostonin kaltainen, pystyin varmistumaan siitä, että se pitää olla se pienempi koko ja sukan pitää olla suht ohut. Kotona kun asiaa myöhemmin tarkastelin, niin pituus on oikeastaan aika sama kuin adidas Boston Boost 5:ssa on koossa 43 1/3 ja painossakin noissa kengissä on vain muutaman gramman heitto Bostonin eduksi. Toki ne Bostonit ovat vanhat, joten ovat uutena saattaneet painaa vähän enemmän, jos kulumista on tapahtunut. Tämä on malliltaan kapeahko tai sanotaanko pitkulainen ja koko pitää valita sen mukaan. Liikaa minusta sitä pituuttakaan ei saa olla eli jos kenkä tuntuu ihan liian kapealta, niin sitten se malli voi olla juoksijalle väärä.

Jotenkin tuntuu, että näissä DS-Trainereissa on kyllä pohjassa vähän liikaa kumia. Keulasta se on jossain määrin joustava, mutta takaa tai keskeltä ei lainkaan, mikä johtuu osin tietysti miedosta pronaatiotuesta, mutta myös siitä vahvasta kumipohjasta. Viime vuosina on osoittautunut, että vähemmällä kumillakin pärjää tai jopa ilman kumia kunhan vaimennus on kunnossa. Yleensä se vaimennus loppuu kuitenkin ennen kuin pohja. Niinpä herää kysymys, miksi näissä on niin valtavasti sitä kumia. Yksi ajatus voi olla se, että ne sopivat myös henkilöille, joilla on raskas tai laahaava askel, mikä yksinkertaisesti kuluttaa kenkien pohjat loppuun. Joka tapauksessa tuo kumi aiheuttaa sen, että kenkä on olemukseltaan vähän bottom heavy ja tuntuma on ehkä napakampi kuin mitä sen tarvitsisi olla. Jos minä saisin päättää, niin kumia vähennettäisiin ja kengästä tehtäisiin joku 20 grammaa kevyempi. 244 gramman painoisena se on samassa painoluokassa kuin vaikkapa Nike Epic React 2 ja Hoka Carbon X, jotka ovat huomattavasti vaimennetumpia kenkiä. Niinpä tämä voisi olla oikeasti sellaiset 225 grammaa niinkuin vaikkapa Hoka Mach 2 on.

Vuodenajasta johtuen tulen juoksemaan näillä kengillä ainakin aluksi juoksumatolla. Toinen syy on sekin, että kenkä on aika hyvännäköinen, joten se sopii salikäyttöön. Riippuu täysin siitä, millaiselta kengät tuntuvat juostessa, siirränkö ne myöhemmin ulkokäyttöön. Täytyy myöntää, että tällä kokemuksella en vielä tiedä, pidänkö näistä kengistä vai enkö. Ne eivät tunnu jotenkaan hyviltä, vaan kun ne jalassa kävelee, on tunne kuin olisi pyöräilykengät jaloissa, mutta aika näyttää. Näkee sitten, kun on esimerkiksi 100 kilsaa mittarissa ehkä jo sen, onko Asicsia haukuttu liikaa vai onko sitä kehuttu liikaa.

edit. kenkä ei toiminut, testi piti lopettaa alkuunsa.