Viikkoyhteenveto: opit Frankfurtista

Viikonlopulta kaksi huomiota. Ensimmäinen liittyy uniin. Olen huomannut sellaisen asian, että kun tekee tieteellistä tutkimusta, on se liian staattista elämää. Sen takia voi olla vaikea nukkua, kun ei ole tarpeeksi väsynyt. Toki syksy ja pimeät aamut ovat parantaneet nyt uniani, mutta kun ottaa vertailukohdaksi aktiivisen päivän ja nukkuu sen jälkeen kunnolla, huomaa eron. Lauantaina minun täytyi herätä aikaisin ja käydä tekemässä salitreeni ja lenkki ennen kuin lähdin ristiäisiin. Siellä meni aikaa ja koko päivä oli muutenkin aika kiireinen. Tultuani illalla kotiin, tein spaghettia ja söin. Sitten katsoin jonkin verran televisiota. Olin kuitenkin sen verran hyytynyt, etten jaksanut katsoa enää Urheiluruudun jälkeen tullut NHL-matsia, vaan menin sänkyyn lepäämään ja katselin jotain YouTube-videoita. Tämä kaikki sillä seurauksella, että nukuin lähes 10 tuntia ja heräsin talviaikaa 9.24. Tuo oli hyvä, että nukuin paljon, joten totuin tavallaan saman tien talviaikaankin. Tuosta nimittäin 3 tuntia ja aloitin pitkikseni. Rytmi oli tavallaan normaali kellonajan mukaan, olin vain nukkunut tunnin pidempään. Minusta tämä nykysysteemi on kyllä kaikista paras. Ikuinen talviaika olisi kauheata, sillä keväällä olisi aamuisin vielä valoisampaa ja loppukesästä iltaisin pimeämpää. Ikuinen kesäaika olisi parempi, mutta nykysysteemi on silti paras. Täytyisi varmaan olla joka päivä aktiivisempi ja enemmän menossa, niin nukkuisi kuin tukki. Se on yksi viikonlopun opetuksista.

Frankfurtin seuraaminen oli hyödyllistä

Aloin itseasiassa katsoa Frankfurtin maratonia vasta sitten, kun menin juoksumatolle. Tuolloin kärki oli juossut 1h 26min. Sen jälkeen seurasin sitä kisaa puolitoista tuntia ja illalla katsoin vielä myöhemmin tuloslistoja ja Stravasta ihmisten suorituksia. Täytyy sanoa, että koen tuon kilpailun seuraamisen olleen juuri tässä tilanteessa minulle erittäin hyödyllinen. Erityisesti ihmisten maaliintuloa oli hieno katsoa, kun mietin sitä, kuinka he kokivat ne onnistumisen elämykset ja samalla se toi itselle sellaisen fiiliksen, että kun pysyn terveenä ja pystyn harjoittelemaan hyvin, tulen kokemaan saman. Toki maraton on äärimmäisen vaikea matka, jolla onnistuminen on vaikeaa, mutta mahdollista kunhan muutama asia toteutuu. Ensimmäinen niistä on se, että on kunnossa ja toinen sitten se, että kisassa kaikki menee nappiin. Siinä voi sitten tuulettaa, jos niin oikeasti tapahtui. Yksi tuttava juoksi tuolla alle 2.30. En nähnyt kyllä hänen maaliintuloaan, mutta sekin motivoi todella paljon. Nyt kun ei ole enää kipeä olo, on intoa päästä harjoittelemaan ja tekemään itsekin hyviä suorituksia. Viime viikko oli jo askel oikeaan suuntaan.

Koko viikko matolla

Juoksin muuten koko viikon matolla. Siinä oli muutamana päivänä hyvä ilma, mutta se oli keskellä päivää, jolloin en päässyt lenkille. Iltaisin oli pimeää ja ankeata. Sen lisäksi muutama sadepäivä. Ehkä torstain lenkki matolla oli ainoa, joka ahdisti, koska vauhtia oli niin vähän, mutta siinäkin lopussa parin maton päähän tuli joku kilpakävelijä ja se sai ajatukseni positiivisempaan suuntaan. Tiistain lenkki oli mielekäs, koska se oli kiihtyvä ja sisälsi tarpeeksi vauhtia ja perjantaina puolestaan ajatukset olivat harjoituksessa. Sunnuntain pitkis oli pitkästä aikaa matolla, mutta siinä puolestaan ajatukset Frankfurtissa kiitos striimin, mikä auttoi. Jotenkin nyt on sellainen fiilis, etten mene väkisin ulos, jos ei tee mieli. Viime vuonna pidin marraskuussa kuukauden ulkojuoksukauden, kun kyllästyin totaalisesti käymiseen salilla. Nyt olen puolestaan kyllästynyt juoksemaan ulkona. Saa nähdä käykö niin, että jos nyt tulee juostua liikaa matolla, niin kyllästyn siihen ja haluan joulukuussa vain ulos. Saa nähdä.

Yhteenveto:
ma: Lepo.
Taloyhtiön lenkkisauna maanantaisin, mutta syksyllä ei tunnu toimivan se, että menisin lenkille ennen tuota. Joka maanantaina tuntuu olevan lepo, ei hyvä
ti: 15 km matolla at 4.34 min/km. Kiihtyvä lenkki 11,5-15,5 km/h. Ihan hyvä fiilis ja tuntuma.
ke: 45 min HIIT-tunti ja 60 min kehonhuolto
to: 10 km matolla at 5.19 min/km.
HIITin takia yritin juosta mahdollisimman kevyen mattolenkin. Oli vähän liiankin kevyt, koska tylsistyin rajusti. Brooks Launch 6
pe: 13,6 km at 4.24 min/km matolla. Ensimmäinen jonkinlainen laatutreeni. Koska kunto on huono, niin päätin juosta 4 min/km vauhdilla 3×10 minuuttia, mikä tässä tarkoittaa 2,5 km pätkiä. Niihin väliin 5 minsan kilsavauhtia kilometri eli työpätkät olivat tuplasti sen pituiset, mitä kevyemmät pätkät. Neljän minsan vauhdissa syke oli 151-174 välillä. Hoka Mach 2
la: 10 km matolla at 5.08 min/km. Alle yläkropan punttia ja sitten kevyt lenkki ennen kuin lähdin ristiäisiin. Beaconit mahtavan pehmeät palauttavaan juoksuun. NB Beacon
su: 32 km matolla at 4.50 min/km. Kiihtyvä pitkis. Viiden minsan vauhdista alkaen aina joku tyyliin 5-7 km samaa vauhtia ja sitten 0,2 km/h lisää. Tosin 12,6 jälkeen hyppäsin suoraan 13:aan, jonka jälkeen enää pari kilsaa 12 nopeudella ja lopuksi kilsa palauttelevaa. Sama juttu kuin viikko aiemmin eli kroppa ei oikein matkaa kestä ja alkaa keittää. 18 km jälkeen oli nyt jalat väsyneet ja ehkä 27 km jälkeen oli jo aika vaikeaa. Viimeisillä kilsoilla sykkeetkin nousivat 150-160 välille, kun sitä ennen oltiin oltu jossain 135 tienoilla. Nike Vomero 14
Yhteensä: 80,6 km juoksua, kaupunkipyöräilyä ehkä 15 km, HIIT, sali ja kehonhuolto

Vähän enemmän siis jo kilsoja, mutta pitkiksen osuus viikkotekemisestä liian suuri. Hyvää oli se, että sain viikolle jo jonkinlaisia vauhtitreenejäkin, vaikka lähtötaso onkin huono. Parasta on se, etten tunne oloani enää kipeäksi. Tuossa on edelleen kaksi vapaapäivää per viikko, johon saa tietysti muutoksen pakottamalla itsensä lenkille maanantaisin ja jos keskiviikolle haluaa jotain tehdä, vaikka kävisi HIITissä, niin sitten vaikkapa aamulenkki. Toki tällä viikolla HIIT-tuntia ei olekaan, joten nyt saisi helposti sillekin päivälle juoksutreenin.