Stockmannilla huippudiilejä – Nike Vomero 14 on parempi kuin Pegasus

Jos juoksee paljon niin pitkiskengät ovat varmaan ne kaikista tärkeimmät kengät kisakenkien jälkeen. Kun jalat palautuvat pitkistä lenkeistä hyvin, auttaa se harjoittelussa todella paljon ja vähentää vammariskiä. Viime aikoina olen miettinyt, että tavallaan tarvitsisin uudet pitkiskengät, kun vuodenaika on sellainen, että saatan juosta pitkiksiä sekä ulkona että sisällä. Tavallaan pärjään ilmankin, sillä voisin juosta sisällä Hoka Rinconeilla, jotka olen pessyt pesukoneeni lenkkariohjelmalla ja ulkona sekä Hoka Cliftoneilla (joissa on jo kohta 800km) ja Nike Vomeroilla. Parempi tilanne toki olisi, jos ainakin kevyemmille mattopitkiksillekin olisi vaimennetumpi tossu. Jos olisin saanut hankituksi uudet Skechers GOrun Ride 8:t, niin ne olisivat menneet ulos ja olisin juossut Vomeroilla sisäpitkiksiä, mutta kun selvitin asiaa, niin noita kenkiä ei saada Suomeen nyt. Ensi viikolla puolestaan tulee myyntiin uusi New Balance 1080v10, joka on huikea kenkä, mutta kysymys on jälleen siitä mikä se tilanne on Suomessa. En ole asian suhteen jaksanut jumpata sen enempää, vaan ajattelin, että ehkä helpoin ratkaisu on hankkia toinen pari Hoka Cliftoneita tai toinen pari Nike Vomeroita, jos tilaisuus tulee sopivasti tarjolle.

Stockmannilla -60% alekasoja

Kuulin maanantaina, että Stockmannilla on 60% ale. Ei siis yleinen alennusmyyntiin, vaan joku sellainen keskellä sesonkia oleva sale, jolla vähentävät varastoa varmaan sen takia, koska tavaratalokauppa menee heillä vähän heikosti. Katsoin, että siellä olisi hiekan väriset Nike Epic React 2:t 63 euroa. Tuo on huikea hinta, koska ne maksavat yleisesti sellaiset 165 euroa, enkä ole oikein missään nähnyt niitä alle satasella. Niinpä ajattelin, että voisin ostaa sellaiset, koska syyskuussa itselleni syntymäpäivälahjaksi hankkimani tossut ovat osoittautuneet huikeiksi. Ne ovat erinomaiset juoksukenkinä, mutta sen lisäksi hyvännäköiset ja toimivat loistavasti myös salilla kuten esimerkiksi eilisiltana HIIT-tunnilla. Pidän siitä vaimennuksesta ja kun huomenna on täällä tarkoitus julkaista juttu siitä, miksi yhdet kengät olivat niin huonot, että jouduin keskeyttämään niiden testaamisen, niin tuosta olisi saanut kivan aasinsillan.

Tuo hiekanvärinen on sen syyskuussa hankkimani värityksen jälkeen kaiken lisäksi minusta toiseksi paras väritys, mitä tuosta tossusta olen nähnyt, jos jätetään ”Forrest Gump”-väritys huomioimatta, koska sitä ei ole Suomessa ollut saatavilla ja ehkä Gumpista olisin mieluummin kuitenkin ottanut Pegasus Turbot. En kuitenkaan päässyt maanantaina tai tiistaina kiireiden vuoksi kauppaan (koska noita kenkiä on vain Helsingin keskustan tavaratalossa, enkä olisi ehtinyt kuin Tapiolaan) ja kun eilen siellä kävin, niin kokoni oli loppuunmyyty. Siellä oli tyyliin kaikkia muita kokoja sellaisessa isossa kasassa paitsi 9.5, joka on Nikessa kokoni. No ei se mitään, aloin katsoa, mitä muista siellä olisi. Ko. tossua oli myös kahdessa muussa värissä ja koko olisi löytynyt. Toinen oli sellainen kummallinen monivärinen viritys, joka olisi ollut minusta liian ruma salille eli sillä olisi pitänyt juosta tuolla ulkona, mutta flyknitpäällinen kastuu läpi heti, eikä pohja pidä yhtään liukkaalla, joten ei kiitos. Toinen puolestaan oli huonolla tavalla musta, joten kun minulla on se pari, mikä on hyvällä tavalla musta, niin päätin unohtaa Epic Reactit.

Nyt minulla on kaksi paria Vomeroita

Sitten katsoin toista kasaa vähän enemmän vasemmalle ja siellä oli valtavasti naisten Nike Vomero 14:aa. Mietin, oisko miehille. Ei siinä käytävän vieressä, mutta kun kiersin vasemmalle puolelle kasan sivustalle niin siellähän niitä oli, mutta ei montaa laatikkoa. Suurin osa isoja kokoja, mutta halleluujaa, yksi pari juurikin 9.5. Happy days! Pikanttina yksityiskohtana voisi mainita, että se oli täsmälleen sama väritys kuin se pari, joka minulle tuli elokuussa kehiin, johon olen halunnut verrata Cliftoneita pitkiskenkinä. Tuo on hyvännäköinen väri ei siinä mitään ja sopii useimpien vaatteiden kanssa yhteen, mutta toisaalta Vomeroissa on niin paljon muitakin hyviä värityksiä (ei tosin se omituinen pölynvärinen tossu, mitä nyt Inter Sportit ja Stadiumit ovat täynnä), joten olisin voinut ottaa jonkun kirkkaammankin sisäkäyttöön. Olennaista oli kuitenkin tässä se hinta. Nämä maksoivat nyt 59 euroa. Mietitäänpä hetki tuota hintaa. Vomerot maksavat 154,90€ useimmissa paikoissa. Se tarkoittaa sitä, että jos ne ovat alennuksessa, niin hyvin harvoin alle satasella. Tuollainen 59 euroa on todella naurettavan halpa hinta tuollaisista premiumkengistä, mitkä ovat kalliimmat kuin esimerkiksi Pegasukset ja vähemmän kampanjatuotteita muutenkin. Hinnaltaa tämä menee jo siihen halpishaastekategoriaan. Jälleen yksi esimerkki siitä, että vaikka Juoksija-lehti kirjoittaisi mitä, niin jotain Nike Downshiftereitä ei ikimaailmassa kannata mennä ostamaan, vaikka sellaiset saisi viidellä-kuudellakympillä, sillä ne paitsi näyttävät oksennukselta, niin ovat lisäksi hiton huonot juoksukengät.

Ovatkin samaa erää molemmat

Siitä on kauan aikaa, kun minulla on viimeksi ollut tilanne, jossa kengät ovat olleet vaarassa mennä sekaisin. 2011 alkuvuodesta ostin 2 paria Mizuno Wave Elixir 5:a sinivalkoisessa värityksessä. Tilanne oli se, että kun kävin 2010 keväällä Löplabbetissa Tukholmassa tutustumassa light weight trainer -valikoimaan, niin päädyin lopulta siihen, että nuo Mizunot ovat hyvä vauhtijuoksu- ja kisakenkä itselleni. Se oli punavalkoinen pari ja pidin niistä kengistä todella paljon. Esport Arenalla tutustuin sitten Björniin, jolla oli samanlaiset kengät. Sitten kun tuli uusi malli, niin Björn hankki ne heti ja totesi, että niissä 6:ssa oli nauhoituksen luona sellainen ylimääräinen läppä, joka ei ollut hyvä. Hän oli vähän sitä mieltä, että vitoset ovat paremmat. Lisäksi vitosten ulkonäkö oli parempi. Päätin ostaa toisen parin varastoon. Silloin Mizunoa ei oikein ollut vielä Suomessa ja vaikka 4Runners niitä myi, niin siellä oli tolkuttomat hinnat. Se oli siis ylivuotinen malli ja pitivät hintana 169€. Onnekseni huomasin, että Start Fitnessillä oli myynnissä puoli vuotta uudempaa väritystä eli 2010 syksyn sinivalkoiset ja heillä se tossu oli sellaisessa kampanjassa, että 2 paria sai yhden hinnalla. Ostin niitä heti kahdet ja ne tulivat maksamaan 120 euroa yhteensä. Silloin piti miettiä oikeasti sitä, etteivät nuo kengät mene sekaisin keskenään.

Ajattelin, ettei nyt ole vaaraa mennä sekaisin, koska en ostanut niitä samasta paikasta. Ajattelin, että ovat joko eri tehtaasta, eri aikaan valmistetut tai ehkäpä jopa eri maan tehtaalta. Olin aivan varma, että kun katson sitä kokolappua, niin tiedän, kummasta parista on kysymys. Kun tulin kotiin, niin piti oikein laittaa kunnon valaistus päälle, koska Vomeroissa se lappu on niin himmeä ja vähän hankalassa paikassa. Kun katsoin, niin valmistuksen aikaikkuna sama. No ei se mitään, katsotaanpa koodit. Ensimmäinen koodikin sama. En uskonut sitä tai itseasiassa luulin ensin, että se oli eri, mutta kun tarkistin, niin samahan se oli. Sitten päätin katsoa vielä sen toisenkin koodin ja sekin täsmäsi. Houston, we have a problem!

Miten tästä eteenpäin?

Eilen ne eivät menneet sekaisin, koska uudessa parissa ei ole vielä lukkonauhoitusta ja koska vanhemmassa 140 km juostussa parissa on vähän jonkinlaista pölyä pohjan valkoisessa urassa. Jatkossa ne voisivat mennä nopeasti sekaisin, kun otan uudenkin parin käyttöön, mutta siihen on kaksi ratkaisua. Yksi olisi ottaa punainen paksu tussi ja merkata toinen pari esimerkiksi sen kokolapun kohdalta, mutta se tuossa kengässä on sen oloista materiaalia, että voi olla, ettei se väri siihen tartu. Toisin sanoen hyvin suurella todennäköisyydellä permanent marker tussin väri päätyy esimerkiksi valkoisiin sukkiini. Niinpä päätin tehdä toisen ratkaisun. Uusi pari meni makuuhuoneessa olevaan juoksukenkätelineeseen, missä on pääsääntöisesti noita sisäpareja ja vanhempi pari meni puolestaan naulakon alla olevaan toiseen juoksukenkätelineeseen. Asia on todella kätevästi ratkaistu ja kun juoksen muutamia lenkkejä sillä jo käytetyllä parilla kurakelissä, niin ei voi todellakaan enää kuvitella, että se olisi se uusi pari.

Täytyy sanoa, että ratkaisu ei ole täysin ideaali. Tähän on parikin syytä. Ensimmäinen on se, että vaikka Vomerot ovat törkeän hyvännäköiset ja erittäin monikäyttöiset, joten niitä käyttää mielellään sekä ulkona että sisällä, niin niissä on kaksi heikkoutta. Toinen on liian lyhyt ja ohut iltti, mikä johtaa siihen, että jos nauhat laittaa ylhäältä liian kireälle, niin ne saattavat alkaa painaa jalkaa. Sain kerran vasemman jalan siitä kohdalta pitkiksellä verille. Pitää siis muistaa jättää ne nauhat siitä kohdalta löysälle ainakin jos juoksee pitkän lenkin. Toinen ongelma on se, että kenkä on etuosastaan kuuma silloin, kun on juossut yli 20 kilometriä. Sen olen huomannut 30+ pitkiksillä hellekelillä ulkona ja juoksumatolla. Tuo on ehkä hieman epämukavaa, mutta ei mikään kynnyskysymys. Hyvänä puolena tässä asiassa on nyt se, että Vomero 14 on oikeasti todella monikäyttöinen ja kaikissa ominaisuuksissa aika hyvä. Se on minusta selvästi parempi kenkä kuin Pegasus 35 tai 36, joten jos vaihtoehtona olisi hankkia Pegasukset, niin ottaisin ennemmin toisen parin Vomeroita. Kaipaan sitä pehmeyttä jämäkkyyden sijaan. Nämähän eivät nimittäin ole kuitenkaan kömpelöt tai liian painavat, vaan hyvinkin responsiiviset tossut. Air Zoom ja React on parempi kuin pelkkä Air Zoom.

Hyvää on myös se, että kun siirrän toisen parin ulos ja pidän toisen sisällä, niin voin laittaa Vomerot kunnolla testiin ja selvittää, ovatko ne pitkiskenkinä paremmat kuin Hoka Clifton 6:t. Jos tällä hetkellä vielä vajavaisella kokemuksella pitäisi sanoa, niin kallistuisin sen puolelle, että Cliftonit ovat paremmat nimen omaan pitkillä matkoilla asfaltilla. Sanoisin, että Cliftonit ovat ehkä tämän vuoden paras juoksukenkä, mutta se ei sovi minusta juoksumatolle, eikä uutena juurikaan kevyille lenkeille, koska vaimennusta on niin paljon. Tosin olisin voinut ihan hyvin tehdä niin, että olisin juossut uudella Clifton-parilla ulkopitkikset ja vanhemmalla parilla kevyemmät lenkit. Silloin olisin ollut hyvin tyytyväinen, sillä Hoka Clifton 6 on oikeasti erinomainen juoksukenkä, mutta tällä kertaa se meni näin. En tiedä, onko tämä ratkaisu parempi vai huonompi kuin se ratkaisu, jossa minulla olisi ollut kahdet Cliftonit. Nyt mennään kuitenkin kahdella identtisellä Vomero-parilla ja se on hyvä juttu se. Harjoittelu on tärkeämpää kuin detaljitasolla täydellisen ratkaisun löytäminen. Tuollaiset todelliset mättökengät keräävät kuitenkin runsaasti kilometrejä, joten viimeistään kevään korvilla täytyy katsoa tilanne uudestaan. Olisiko silloin Skechersit, New Balancet vai Hokat sitten vuorossa. Uutta Vomero-malliahan ei käsittääkseni nyt ole tulossa, vaan menevät pari vuotta samalla mallilla.

Ja ei kun lenkille!