Älytön motivaatio juosta! Maratonsuunnitelma tehty!

Syksy oli tosivaikea, koska olin kipeänä. Kolmeen kuukauteen ei pystynyt oikein harjoittelemaan, kun en ollut terveenä. Kevyetkin lenkit menivät huonosti. Se ahdisti ja päälle sai kokea Juoksufoorumin tiettyjen henkilöiden ja erityisesti henkisesti epävakaan ylläpitäjän taholta tulleen ajojahdin. Juoksu otti päähän ja olin lähellä heittää hanskat tiskiin. Nyt kun olen terveenä, kaikki on muuttunut. Ensinnäkään en ole ainakaan kuukauteen kuullut mitään Juoksufoorumista, enkä varmaan kuulekaan, jos en Vantaalla käy kilpailemassa. Toiseksi, kun saa urheilla, kun ei ole kipeä, se sujuu paremmin, mieliala nousee ja huomaa, että voi tehdä oikeasti jo harjoituksiakin, eikä yrittää vain selviytyä peruslenkeistä. Se on hieno fiilis!

Lähestymistapana nyt tämä

Olen viime aikoina aika paljon lähestynyt tätä asiaa katsomassa mm. Flotrackin videoita Amerikan yliopistojen juoksuporukoiden ryhmäharjoituksista, jotka tehdään vaikkapa nurmikentällä tai hiekkateillä. Kaikista hauskin oli Wisconsinin yliopistolla, sillä heillä oli tehty oikeasti pitkä kiemurteleva nurmipohjainen lenkki, jossa oli välimatkatolpat ja coachit ajoivat vierellä golfautoilla. Noita videoita katsomalla olen oppinut muutamia asioita. Ensinnäkin pikkaisen siitä, mitä eri harjoituksilla haetaan, mutta toiseksi myöskin siitä, että jos joku on ollut loukkaantunut tai muuten muista jäljessä, niin silloin hänellä ei ole niitä kisajalkoja, joten pitää ottaa rauhallisemmin. Mahtavaa takomista, kun porukalla antavat mennä ison määrän vetoja ja kun menen juoksumatolle, niin lataudun jo etukäteen vähän samalla tavalla. Bum, bum, bum ja kilsat taotaan tauluun.

Suurin haaste on harjoitusten kovuuden määrittäminen

Olen siis aloittanut todella kevyesti, vauhdit ovat olleet erittäin alhaisia. Olen saattanut aluksi juosta vain maratonvauhtia vedotkin ja tempoja puolestaan olen juossut tyyliin vain kilsan pätkissä jne. Nyt kun pikkuhiljaa olisi tarkoitus juosta kovempaa, joudun miettimään kuinka sen toteutan. En ole löytänyt oikeasti mistään kunnollista opusta, joka kertoo harjoittelun jaksotuksesta niin, että saisin parhaan käsityksen asioista. Yksikään juoksukirja ei sitä tee. Noissa yliopistojen juoksuporukoissa varmaan sillä tavalla osataan valmentaa, mutta sitten ajattelevat, että he, jotka eivät ole urheilleet yliopistotasolla, niin heidän ei asioita tarvitsekaan oppia, koska ovat hölkkääjiä. Niinpä se tieto siirtyy vain pienessä piirissä eteenpäin. Suomessa puolestaan ei ole mitään asiallisesti asiaan suhtautuvaa porukkaa. Nuo valmennuspalvelutkin ovat ihan hupijuttuja. Pitävät 48 minuutin kympin juoksijoita eliittijuoksijoina ja lähettelevät sähköpostia minullekin aiheista kuten unelmasta juosta 2 tunnin puolimaraton. Siis ideana on se, että jos jollain on unelmana 2 tuntia puolikkaalla, pitäisi mennä jollekin kurssille. Siis haloo. Jos joku ei oikeasti pääse 2 tuntiin, vaikkei olisi käynyt ikinä lenkillä, ei kyllä kannata ollenkaan aloittaa juosta. Silloin ongelmana nimittäin ei ole huono kunto, vaan se, että on löysä jätkä, joka ei yritä kunnolla.

Niinpä en ole aivan varma, kuinka kovilla tehoilla pitäisi harjoitella. Tiistaina tein 10x800m matolla 60 sekunnin palautuksella. Ideana oli NAZ Eliten Kellyn Taylorin treeni, jossa hän juoksi LT-vauhtia noita kasisatasia. Niinpä halusin kokeilla tehdä sen treenin, mutten jälkeenpäin tajua, mikä se harjoitusvaikutus oli, kun syke jäi niin alhaiseksi. LT-tasolla sen pitäisi olla jossain lähemmäs 170 itselläni, mutta nyt se oli 153-156 johtuen niistä minuutin breikeistä, jolloin syke putosi tasolle 130+. On se kai hyödyllistä juosta paljon lähellä tavoitevauhteja, mutta ei tuollainen treeni kai kynnysvauhtia paranna. Silloin pitäisi juosta pidempiä settejä. Siinä mielessä tämä on tässä vaiheessa vielä hapuilua, kun en oikein tiedä miten pitäisi harjoitella.

Mikä kisa ja mikä tavoite?

Ajatukseni on se, että juoksisin keväällä maratonin ja lähestyn sitä seuraavasti. Ensin nyt on jakso, jolloin keskityn määrään ja juoksen laatutreenit vielä aika hiljaa. Sitten nostan pikkuhiljaa vauhtejani. Pyrin nostamaan koko ajan kaikkien lenkkien vauhtejani, mutta sitten ennen maratontreenin alkua ottaisin sellaisen ehkäpä parin viikon ajanjakson, jolloin juoksisin vähemmän, mutta tekisin nopeusharjoittelua. Siinä maratonharjoittelussa puolestaan alussa paino olisi kovissa vauhdeissa lyhyemmillä vedoilla, mutta loppuvaihe menisi yhä enemmän sen suuntaan, mitä se tavoitevauhti maratonilla on. Eli takoisin silloin mahdollisimman paljon hieman nopeampaa ja hieman hitaampaa kuin mitä kisassa on tarkoitus juosta.

Ongelmani on se, ettei ole mitään kisaa alla, joten en pysty ilmoittautumaan mihinkään isompaan tapahtumaan ja pääsemään kohtuuhyvään lähtökarsinaan. Toisaalta edellisestä maratonistanikin on 6 vuotta aikaa, joten rutiinia sitäkin kautta puuttuu. Toisaalta tämän vuoden vammat ja sairastelutkin pilasivat paljon asioita ja lähtötilanne on nyt sekä vauhtien että esim. painon ja lihaskunnonkin osalta huonompi kuin aikaisemmin. Niinpä ajatukseni on juosta vähän sellainen harjoituskilpailu. Ben Barrows teki YouTubessa ihan yksikseen viime viikonloppuna maratonin jossain hevonkuusessa niin että siellä oli vain jotain kavereita katsomassa. En ihan tuollaiseen ole valmis. Ensinnäkin saan itsestäni enemmän irti kun on kilpailutilanne kyseessä. Toiseksi haluan huollon kisan aikana ja varsinkin virallisesti mitatun reitin, jotta saan tuloksen, jota voin hyödyntää myöhemmin lähtökarsinoihin pyrkiessäni, kun ilmoittaudun kisaan. Niinpä ideana olisi juosta keväällä vähän pienemmässä tapahtumassa samalla tavalla kuin syksyllä oli tarkoitus juosta Tallinnan maraton, joka meni mönkään satutettuani polveni. En vielä tässä vaiheessa ole valmis kertomaan, mihin tähtään, koska olen oppinut sen, että vammoja tai sairasteluja voi tulla, enkä ole ko. kisaan ilmoittautunut, mutta sen päivämäärän olen päättänyt tällä viikolla. Se on siis maali, jota kohti harjoittelen.

Tästä eteenpäin mennään siis suunnitelmallisesti eteenpäin.