Viikko aamutreeniä takana

Viikko sitten keskiviikkona kävin ensimmäistä kertaa aamulenkillä ja tämän aamuisen treenin jälkeen niitä treenikertoja on kasassa neljä. Jokainen näistä kerroista on tapahtunut salin juoksumatolla. Ensin siis silloin keskiviikkona ja nyt tällä viikolla ma, ti ja ke aamuina.

2 viikkoa jo aikaisin heräämistä takana

Aluksi oli se ongelma, etten saanut aikaisin unta kuin kerran, vaikka heräsin aikaisin joka aamu. Olen nimittäin nyt herännyt varhain kaksi viikkoa, sillä aloitin sen jo viikko ennen kuin sain itseni aamulenkille. Yritin mennä nukkumaan normaalirytmiäni aikaisemmin, mutta se ei onnistunut, vaikka varhain herääminen alkoi olla luontevaa. Sitten tuli onneksi viikonloppu ja sain nukuttua univelkoja pois. Tällä viikolla en ole edes yrittänyt mennä aikaisin nukkumaan. Jotenkin tuo hallituskriisi on ollut niin mielenkiintoista seurattavaa, etten ole päässyt sänkyyn kuin vasta joskus yhden jälkeen yöllä niin maanantaina kuin viime yönäkin. Tässä on siis tullut nukuttua aika vähän. Maanantaina ei pitänyt mennä aamulenkille ollenkaan, mutta kun näin sellaista unta, että yksi tuttavani olisi murhaaja ja heräsin klo 5.12, niin huomasin olevani pirteä. Silloin lähdin salille treenaamaan ja se meni ihan hyvin. Tiistaina ja keskiviikkona aamutreenit olivat jo alunperin suunnitelmissa.

Tuplia juostu alkuviikosta

Maanantai oli siis ensimmäinen tuplien juoksupäivä. Tein aamulla kuudelta kympin matolla ja iltasella ulkona n. 14,5 km. Yllättävän hyvä kulku varsinkin silloin illalla, vaikka olin juossut sunnuntaina 32,3 km pitkiksen. Tiistaina se vähäinen nukkuminen tuntui enemmän. Olin selvästi enemmän väsynyt, kun heräsin, mutta lähtin taas liikenteeseen, koska olin budjetoinut tiistaille aamutreenin. Tällä kertaa juoksin 12 km ja vauhtia oli vähän enemmän, kun ei ollut tarve palautella. Alle vitosen vauhdilla aika kului juoksumatolla paremmin. Iltaan kohti mennessä unenpuute iski kuitenkin rajusti. Jouduin lopettamaan hommat jo joskus ennen viittä, kun alkoi nukuttaa ja salilla oli sellainen tunne, ettei juoksusta voi tulla mitään. En jaksanut tehdä kunnolla lämmittelyä ja sitten kun menin matolle, niin tuntui, etten pysy siinä, kun on niin hutera zombieolo, joten ajattelin astuvani harhaan. Pelko oli kuitenkin turha, sillä vaikka alku oli vaikeata, niin kun kroppa lähti käyntiin niin se heräsi. Juoksin 8x800m ja tuon treenin ja saunan jälkeen olin todella fiiliksissä ja täysin pirteä.

Rutiini alkaa löytyä

Viime keskiviikkona salilla ei ollut ketään, kun menin sinne, mutta siellä soi musa. Se oli muuten ainoa kerta, kun salilla oli musiikkia. En tiedä mistä sitä voi sinne laittaa, mutta tällä viikolla sitä ei ole ollut kertaakaan. Maanantaina ja tiistaina salilla sen sijaan oli porukkaa, molempina kertoina joku viisi tyyppiä mennessäni sinne kuudelta. Pari samaa tyyppiä kumpanakin aamuna. Tänään sen sijaan siellä ei taaskaan ollut aluksi ketään. Oli hieman kortilla se, että itsekin sinne pääsin. Kun heräsin 5.30, niin heräsin kelloon, enkä ennen sitä herätystä. Olin aivan kuutamolla. Mietin, etten jaksaisi lähteä, mutta se luovuttaminen ei ollut samanlaista kuin toissa viikolla, jolloin en käynyt kertaakaan tai viime viikon torstaina tai perjantaina, jolloin siirsin herätystä eteenpäin ja jäin sänkyyn. Nyt mietin hetken mitä teen, mutta sitten tavoite tuli selkeänä mieleen ja muistin senkin, että olin laittanut Viiville viestiä, etten tule HIITiin tänään, koska juoksen tällä viikolla paljon ja alkuviikkoon tuplapäiviä. Niinpä nousin 5.40, silitin paidan ja lähdin matkaan. Rutiinia paitsi heräämiseen niin myös salille lähtemiseen tuntuu nyt siis olevan. En luovuttanut, vaan nousin ylös.

Radio olisi tehnyt ehkä hyvää

Nyt salilla ei ollut ketään ja kun oli hiljaista, niin tuli ekaa kertaa sellainen fiilis, että piru kun olisi jotkut kuulokkeet, niin voisi laittaa kännykästä radion päälle ja kuunnella mitä on tapahtunut. En itseasiassa ole edes varma onko nykyajan kännyköissä radio, sillä koska minulla ei ole kuulokkeita, niin en ole koskaan kokeillut. Sony lupasi tämän puhelimen mukana kuulemma jotkut laadukkaat kuulokkeet (en tiedä olivatko sellaiset vastamelukuulokkeet), mutta Posti hukkasi ne. Ne eivät menneet pakettiautomaattiin, vaan asiamiespostiin ja kun pakettilappu tuli ja lähdin hakemaan pakettia, niin en huomannut, että siellä kuuluu olla useita paketteja. Sain lähetyksen ja sitten kun kävelin sieltä pois, niin huomasin, että siinä lukee monipakettilähetys. Käännyin takaisin ja kävin tiedustelemassa asiaa, niin minulle sanottiin, että siitä toisesta paketista tulee erikseen lappu kotiin. No koskaan ei tullut ja kyllähän sen oikeasti olisi pitänyt olla siellä saatavilla samalla lapulla. Monipakettilähetys tarkoittaa sitä, että lähettää samaan aikaan useamman paketin samalle vastaanottajalle. No oli miten oli, kuulokkeet katosivat, enkä saanut niitä ikinä. Ajattelin, että olkoot, pärjään ilman mitään pallokorvia. Tänäaamuna oli kuitenkin sellainen fiilis, että kun olin niin väsynyt ja päättänyt tehdä vähän salitreeniä alle ja juosta sitten palauttavan 8 km, niin olisin kaivannut jotain ääntä sinne. Siellä oli nimittäin hiiren hiljaista ensimmäiset puoli tuntia, kunnes seuraava uhri päätti tulla myöskin treenaamaan heti aamutuimaan.

Miten seuraava viikko?

En tule tekemään tuplia joka päivä, mutta teen tällä viikolla todella poikkeuksellisen paljon määrää. Sen jälkeen olisi hyvä, jos saisin sellaisen rutiinin aikaiseksi, että juoksisin 2-3 aamuna joka viikko. Samaten toivon edelleen, että nukahtaisin myöskin aikaisemmin, jotta ei tarvitsisi olla sen varassa, että nukkuu viikonloppuna. Saa nähdä, ehkä viikon päästä olemme viisaampia.