Treenitiistai: mikä aika on ankkuri, mihin verrataan, kun arvioidaan maratonin tulosta?

Red Bull antaa siivet? Tämä Winter Edition on luumu-kanelimakuinen, mutta en minä nyt välttämättä ainakaan kanelia maista, mikä on hyväkin. En välttämättä haluaisi mitään piparkakkua nyt juoda. Kun ostin tuon tölkin, niin en tiennyt, että se maku olisi jotenkin normi Red Bullista poikkeava. Luulin, että Winter Edition on vain erivärinen tölkki designin vuoksi. No ihan jees. En varsinaisesti nyt tarvitsisi kofeiinia sen takia, että olisin nukkunut huonosti, vaan päinvastoin. Nukuin hyvin ja taidan olla sen vuoksi vähän uninen, joten täytyy piristää itseäni. Toissa yönä sen sijaan unet menivät vähän mönkään. Heräsin silloin klo 3 vain kolmen tunnin unien jälkeen ja olin täysin pirteä. Tuon jälkeen reilu pari tuntia hereillä kunnes sain uudestaan unta ja pari tuntia nukutuksi, mutta oli se silti aika karua herätä 7.30, kun tiesi, että olisi voinut nukkua vielä pari tuntia lisää. Nyt on kuitenkin kevyempi viikko meneillään, joten mahdollisuus lepoon on viime viikkoa suurempi. Viime viikkohan meni hyvin sekä vauhtien että määrän suhteen, joten nyt voin hyvällä omalla tunnolla vähän himmailla viikon verran ja lähteä sitten uudestaan kohti rajumpaa määrää.

Eilen kävin jo alkuillasta puolen tunnin core-tunnilla ja sen jälkeen juoksin todella kevyen palauttavan 7 km mattolenkin, jalat olivat pitkiksestä kipeät. Tuon jälkeen himaan saunomaan ja sitten söin. Joskus 21.30 olin jo valmis menemään nukkumaan, väsytti niin paljon. Lopulta nukahdin siinä 23 jälkeen ja nukuin lähes seitsemään eli melkein 8 tunnin unet. Aamulla himmailin vain, enkä treenannut ja illallakin menen vain vesijuoksemaan, joten tässä on nyt jonkinlainen minibreikki. Seuraava kunnon harjoitus on vasta perjantaina, sillä Canovahan sanoo, että kovasta pitkiksestä toipuu viisi päivää. En ota mitään riskiä sen vuoksi. Keskiviikkona toinen 30 minuutin core ja joku kevyt tunnin lenkki, torstaina enemmän määrää ja pe sitten tehoja.

Miten maratontavoite määritellään?

Treenit ovat siis sujuneet hyvin, mutta mihin minulla on sitten mahdollisuus maratonilla? Olen tästä aiemminkin puhunut, mutta kun maratonaikani tuli jälleen kerran mm. Jodlaajan blogissa esille, niin on syytä ottaa esille se, miten määrittelen tavoitteen lähtiessäni maratonille. Aiemmin olen tehnyt puolimaratonin alle ja katsonut sen perusteella, mihin luulen olevani kykeneväinen, mutta 2014 keväällä puolikkaalla tapahtui jotain, enkä palautunut sen jälkeen 1,5 vuoteen. En halua enää ottaa vastaavaa riskiä ainakaan tänä keväänä ja juosta täysivauhtista kisaa, vaan käytän kuntoni määrittelemiseen pitkiksiä ja muita avainharjoituksia. Harmi, etteivät kelit ole sellaiset kuin kesällä, koska on vähän eri tehdä noita harjoituksia radalla ja asfaltilla, eikä juoksumatolla, mutta toivon, että loppukeväästä ehdin niitä ulkonakin tekemään ja siltä pohjalta asettaa mahdollisimman realistiset tavoitteet.

Tällä hetkellä harjoittelen siis tietyillä vauhdeilla, mitkä eivät perustu mihinkään sykkeisiin tai vastaaviin, vaan tavoitteeseen, mutten ole varma, koska siihen tavoitteeseen voin päästä. Tämä erityisesti siksi, koska matolla on vähän helpompi juosta ja koska maraton on niin pitkä matka. Näin ollen voi hyvinkin olla, että kevään maratonilla lähden hiljempaa liikkeelle kuin millä vauhdeilla olen harjoitellut, jotta kestän sen matkan rasitukset, mutta sitä ei vielä tässä vaiheessa tiedä.

Onko ankkuri 2.41, 2.48.48/2.50/2.51 vai 3.03?

Koska on tulossa arvonta loppuajastani, en halua vaikuttaa siihen antamalla väärää informaatiota, mikä voisi vaikuttaa siihen, mitä aikaa ihmiset veikkaavat, mutta haluan silti sanoa jotain siitä, mikä numeroilla on ankkurivaikutuksena. Se on oikeastaan se syy, minkä vuoksi tämän postauksen kirjoitankin. Maratonenkkani on 3.03. Minusta kevään tulostani pitää verrata siihen, vaikka onkin niin, että 2014 keväällä olin tuota paremmassa kunnossa, mutta sairastuminen pilasi maratonini. Joka tapauksessa se on se ennätys, mitä lähden parantamaan. Olisin äärettömän pettynyt, jos tekisin jonkun stubb-enkan ja juoksisin vaikkapa 3.02, sillä se ei silloin ulosmittaisi kuntoani, mutta toisaalta myöskään ei pitäisi täysin epärealistisia odotuksia asettaa. Lähtökohta on siis se, että 3.03 paranee reilusti, mutta kuinka paljon.

Jodlaaja puhui blogissaan, että 2.41 pitäisi mennä tuosta vain, koska olen jo niin monta vuotta juossut, mutta tuossa ajattelussa oijotaan mutkia aika rajusti. Ensinnäkin olen juossut ennen tätä harjoitusjaksoa pääasiassa hidasta lenkkiä ja lähtötaso syksyllä ei ollut kummoinen. Toiseksi 2.41 maratontulos on 3.49 kilsavauhtia, enkä ole juossut edes puolikasta sillä keskarilla. Tiedän, että se vauhti ei tunnu kovalta, mutta matka on niin äärettömän pitkä maratonilla, joten jos siihen haluaa päästä, niin se vaatisi aika monen vuoden harjoittelun ilman isoja takaiskuja. Niinpä tuo 2.41 on vähän samanlainen ankkuri tässä keskustelussa kuin vaikkapa Ryanairin £0.99 lentoliput. Ne myydään tappiolla, niitä on todella vähän tarjolla ja koko homman idea on vain luoda kuvaa, että he ovat edullinen yhtiö ja muut kalliita. Tässä on nyt samankaltainen tilanne. He, jotka eivät tiedä mitään maratonjuoksusta, saattavat luulla, että 2.41 on tulos, joka pitää pystyä juoksemaan tuosta vain ja sitten jos tulos on kaukana siitä, niin se on suuri mokaaminen. Daniel Kahnemanhan on näistä asioista voittanut talouden Nobel-palkinnonkin, joten tämän tyyppiset psykologiset asiat ovat tärkeitä, mutta niitä voi käyttää väärin. Tässä tapauksessa ankkurivaikutusta yritetään minusta käyttää väärin, jos luodaan mielikuva, että 2.41 on joku sellainen tulos, mihin pitäisi tuosta vain pystyä. Tuollainen veikkaus kertoo minusta enemmänkin siitä, ettei ymmärretä kestävyysurheilua.

Reilumpi vertailukohta on vaikkapa se, että olen julkisesti ilmoittanut maratonurani tavoitteeni olevan selviytymisen sm-kisoihin, mihin vaaditaan 2.51 alitus tai se, että olen sanonut haluavani juosta alle 2.50 tai 2.48.48 loppuaika, mikä on neljän minuutin kilometrivauhtia, mikä on jo aikamoista haipakkaa kun ottaa matkan pituuden huomioon. Pitää kuitenkin muistaa, etten ole juossut maratonia kuuteen vuoteen ja syksyllä harjoittelun alkaessa kuntoni oli aika huono, joten on siinä mielessä epärealistista ajatella, että nyt jo keväällä ensimmäisessä kisassani kestäisin tuota vauhtia yli 42 km. En ole edes varma tässä vaiheessa siitä, mitä vauhtia starttaan ja tuon jälkeen pitää sekin ottaa huomioon, että aika harva juoksee negatiivisen splitin kuitenkaan.

Mihin olisin tyytyväinen?

Jotenkin ärsyttää se, että tuollainen ufoluku 2.41 otettiin mukaan keskusteluun, kun se on täysin haihattelua. Toisaalta haluan toki juosta hyvin ja parantaa ennätystäni. Tulen olemaan tyytyväinen, jos kisa sujuu hyvin koko matkan eli teen ehjän juoksun ja jos parannan ennätystäni merkittävästi. Sen ei silti vielä tarvitse olla lähellä sitä ultimaatista tavoitettani, sillä ideahan on juuri se, että tehdään tulos, mennään eteenpäin ja parannetaan seuraavalla kerralla. Niin se ei saa olla, että vaikka tekisin hyvän tuloksen, minun sanotaan juosseen huonosti. Tarkempi arvio mahdollisuuksistani voi tulla myöhemmin. Halusin oikeastaan ottaa tänään asiaan kantaa vain sen vuoksi, ettei luultaisi, että tavoittelen jotain ihan ufotuloksia.