Helmikuu: korona toi uuden haasteen

Treenit sujuvat hyvin ilman vammoja, sairasteluja tai muita ongelmia. Kaikki tuntuu olevan kuin Uunon appiukolla, mutta sitten yht’äkkiä potentiaalisia ongelmia aiheuttaa se seikka, että kiinalaiset syövät jotain käärmeitä ja lepakoita, jonka seurauksena sairastuvat ja tartuttavat muita. Se saa maailmantalouden sekaisin ja maratonien kaltaiset yleisötilaisuudet uhatuiksi. En toki vielä ole kovinkaan huolestunut. Ikäryhmässäni kuolleisuusaste on 0,4%, joten mahdollisen taudin iskiessä se riski olisi lähinnä vanhempieni ikäluokan kohdalla, mutta toki se sairastelu pilaisi maratonille valmistautumisen. Tosin tapauksia on Suomessa vielä niin vähän, etten usko edes sairastumiseen. Eilen aloin kyllä pestä huolellisemmin käsiä ja koskettaa ovenkahvoja paperi kädessä. Enemmän minua huolettaa se, että tapahtumat peruttaisiin kokonaan. Sveitsihän on kieltänyt yli 1000 ihmisen yleisötilaisuudet, mikä tuntuu vähän ylimitoitetulta tässä vaiheessa ja juuri saimme tiedon, että Ranska peruutti mm. huomisen Pariisin puolimaratonin. Asia huolettaa itseäkin vähän, sillä olisihan se karmeata, jos olisin harjoitellut paljon ja panostanut kisaan kaikkeni ja sitten sitä ei järjestettäisi. Tuollakin ihmiset ovat jo olleet expossa eli kyllähän se tauti on jo levinnyt jos niikseen tulee. No toivotaan parasta, mihinkään paniikkiin ei ole ainakaan vielä syytä!

USA:n Olympiakarsinta maratonilla

Eilen oli pakkaspäivä ja käytin Yhdysvaltain 2002 Salt Lake Cityn talviolympialaisten barettia, jota USA:n joukkue käytti noissa kisoissa. Tuo siksi, että tänään juostaan Atlantassa heidän olympiakarsintansa. Yhteensä yli 700 osallistujaa ja 3 parasta miestä sekä naista kutakin pääsee edustamaan maata Sapporon olympiamaratonille. Yritän seurata kisaa nyt kun se alkaa klo 19 ja mikäli se onnistuu, niin kirjoitan myöhemmin raportin. Mielenkiintoista on se, että USATF:n suuri sponsori Nike on antanut kaikille mahdollisuuden juosta tuo kilpailu uudella Alphaflylla eli osanottajat ovat saaneet hakea sieltä ilmaiseksi parin niitä kenkiä. Kaikki eivät toki niillä juokse, koska sponsoridiilien vuoksi heillä saattaa olla toisen merkin välineet, mutta periaatteessa pelikenttä on nyt reilu, koska jokainen saa niillä juosta, jos haluaa.

Juoksin aika paljon helmikuussa

Toinen yli 500 km kuukausi tähän alkuvuoteen, joten olen hyvin yli 6000 km vuositahdissa. Kaikkinensa helmikuu sisälsi 526,2 km juoksua sisältäen 27 päivää ja 32 lenkkiä eli viitenä päivänä juoksin kahdesti ja kaksi päivää oli lepoa juoksusta. Toinen niistä oli kokonaan lepoa ja toinen sisälsi vesijuoksua. Lenkkien keskipituus oli siis 16,44 km, mikä on ihan jees. Pystyn nykyisellään juoksemaan ihan mukavia siivuja ilman ongelmia, mutta vastaavasti esim. aamulenkit pidän kyllä lyhyinä.

Toki täytyy ottaa huomioon, että maratonharjoittelun ykkös- ja kakkosvaiheen välissä ollut kevyempi viikko osui tälle kuukaudelle, joten se vähensi keskimääräisiä määriä ja sisälsi vähemmän tekoja. Kokonaisuudessaan kuukauteen mahtui neljä pitkistä ja seitsemän vauhdikkaampaa treeniä. Kaikki sujui sen suhteen suunnitelmien mukaisesti.

Ryhmäliikunnat pitää ehkä jättää

Vapaa-aika meni lähinnä kenkäasioissa

Määrät ovat lisääntyneet, joten aikaa ja voimia ei ole enää niin paljon ryhmäliikuntoihin, mutta suurin ongelma on palautuminen. Siellä saatetaan tehdä kova treeni päivänä, joka ei sovi ohjelmaani. Jätin jo aiemmin HIITin, jossa kävin syksyllä, koska se olisi liian rajua touhua maratonharjoittelun aikana. Nyt olen miettinyt sitä, että keskivartalotunnitkin täytyy ehkä jättää. Parina viime viikkona on tehty aika kova ohjelma. No saa nähdä. Sen sijaan pilateksessä aion käydä jatkossakin ja jos ongelmia esiintyy, menen kehonhuoltotunnille, mutta noin yleisesti ottaen määrät ovat sen verran kovia, että kaikki ylimääräinen salipullistelu tms. jää nyt pois. Helmikuussa kävin viisi kertaa pilateksessä ja neljä kertaa keskivartalotunnilla. Salia tein todella vähän ja mitään muuta en ollenkaan ellei oteta huomioon yhtä vesijuoksukertaa ja ihan muutamia höntsäkilometrejä kaupunkifillarilla.

Mikä kuntoni on nyt?

Minusta kuntoni on mennyt selvästi eteenpäin, mutta Metathon.com on edelleen sitä mieltä, että pyörin siinä 2.55 haminoilla. Minusta tämä johtuu kolmesta asiasta. Ensinnäkin siitä, etten kilpaile, joten niitä suorituksia ei ole Stravassa softan analysoitavaksi. Toinen syy on se, että olen tehnyt kovat harjoitukset matolla ja syöttänyt ne manuaalisesti, joten softa näkee vain lenkin keskivauhdin, eikä yksittäisiä kilometrejä, joten ohjelma ei tiedä, kuinka kovaa olen juossut. Kolmas seikka on se, etten vedä treenejä enää niin täpöllä kuin joskus vedin. Olen ehkä oppinut harjoittelemaan järkevämmin tai vaihtoehtoisesti en treenaa tarpeeksi kovaa. Joka tapauksessa tilanne on se, etten vedä noita harjoituksia äärirajoille ja Metathon antaa sen takia huonomman lukeman, mutta se oma tunne on tärkein. Minusta olen paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin sanoo mittarit mitä hyvänsä. Kevät näyttää, kuinka hyvässä kunnossa oikeasti olen.

Viime vuonna en kirjoittanut helmikuussa yhteenvetoa, kun kärsin takareisivammasta. Olen kyllä todella paljon edellä viime vuotta, maaliskuun lopussa voimme katsoa neljännesosakatsausta. Tällä hetkellä tältä vuodelta on kasassa 1067,5 km. Siihen voi olla tyytyväinen.