THL voisi kertoa ainakin tämän

Länsimaisissa demokratioissa on hyvänä puoli se, että koulutuksen myötä kasvanut kyky omaan ajatteluun mahdollistaa asioiden kriittisen tarkastelun. Itse pidän esimerkiksi korkeakoulujen tärkeimpänä tehtävänä sitä, että ne opettavat nuoria ihmisiä ajattelemaan. Totalitaarisissa järjestelmissä näin ei ole, vaan asiat määrätään. Mikäli kriittistä ajattelua ei esiinny, myös demokratiassa on vaarana joutua tilanteeseen, jossa asioita tehdään tietyllä tavalla perustelematta kertoen, koska se nyt vain on niin. Erityisesti tällaisissa koronaviruksen kaltaisissa kriisitilanteissa tuohon on vaara, jos asioita ei perustella riittävästi. Minusta THL on esimerkki tuollaisista tahoista, jotka ovat nyt tiedottaneet ilman, että ovat antaneet ihmisille riittävää informaatiota. Me emme siis voi arvioida kunnolla, ovatko Marinin hallituksen päätökset oikeita vai vääriä – erityisesti sen vuoksi, koska THL on toiminut poukkoilevasti. Niinpä päätin esittää nyt muutaman kysymyksen THL:lle.

1.Mikä on sairastuneiden ikäjakauma?

Eilen illalla THL:n johtaja Mika Salminen jakoi ko. diagrammin Twitterissä ja Ilta-Sanomat meni heti nimeämään sen pysäyttäväksi, muttei vaivautunut analysoimaan tietoja lainkaan, eikä esittämään lisäkysymyksiä. Niinpä minun on pakko tehdä se. Tuo kuvaa siis kuolleisuutta eri ikäryhmissä. Jälleen kerran olemme tilanteessa, jossa joku ei täsmää. Uutistoimisto Ansan mukaan perjantaihin mennessä Italiassa on todettu 21157 tapausta, joista 1441 on kuollut. Puhutaan 6,8% kuolleisuusasteesta. Salmisen tiedot osoittavat, että vasta eläkeiässä päästään noihin kuolleisuustodennäköisyyksiin. Meillä on siis kaksi vaihtoehtoa, joko Italiassa tauti on lähinnä vain vanhoilla tai sairastuneiden lukemat ovat päinhonkia sen takia, että vähän kipeät ovat jääneet kotiin, eivätkä ole edes menneet testeihin. Jos oletetaan, että tilanne on tuo jälkimmäinen, niin jos otetaan joku Kiinassa toteutunut about maksimissaan 1% kuolleisuus (Wuhanin ulkopuolella se olisi vain 0,4%), niin voidaan puhua, että siellä voi olla jopa 150000 tapausta ja kun ne keskittyvät Pohjois-Italiaan erityisesti, niin ei ole ihme, että sieltä saa taudin helposti.

2. Miksi iäkkäät ovat sairastuneet?

Eilen meille kerrottiin, että virus saattaa jäädä tänne pyörimään useaksi vuodeksi. Aluksi tulee suurempi aalto, sitten se hiljenee, jonka jälkeen tulee aina välillä uudelleen. Voi olla, että siihen ehditään sitten keksiä rokotetta tai vaihtoehtoisesti ei. Olennaista on siis se, ettemme voi täysin estää tuohon virukseen sairastumista vai olettaako joku, että voimme oleskella vuosikausia kotona ns. kusi sukassa käymättä missään? Olennaisempaa onkin nyt miettiä, miksi noin monet yli 80-vuotiaat ovat ylipäätänsä Italiassa sairastuneet. Millä he saavat taudit leviämään sairaaloissa vai leviävätkö ne kirkoissa tai kotona, kun sukulaiset käyvät vierailuilla. Olennainen kysymys on siis panostaa siihen, etteivät iäkkäät kerta kaikkiaan sairastu. Samoin olisi kiva tietää, onko se tauti kaikille iäkkäille raju vai onko heilläkin osa sellaisia, joille tulee vain lievää köhää. Tarvitaan lisää informaatiota, eikä Italian viranomaisten antama tieto riitä, jos ei tehdä lisäkysymyksiä. Mikseivät tämän alan tutkijat Helsingin yliopistosta tarjoa meille enempää dataa?

3. Kuinka moni Suomessa on sairaalahoidossa?

Koronavirusta kuvattiin eilen laskettelijoiden maahantuomaksi elintasotaudiksi. Samaahan minä olen täällä blogissani todennut jo ennen viikonloppua. Valtaosa sairastuneista ovat hyväkuntoisia ja hyvätuloisia keski-ikäisiä ihmisiä, jotka toipuvat taudista kotona. Niinpä onko sillä edes niin suurta merkitystä, kuinka monella tässä viiteryhmässä heillä se on. Jos pysyvät kotona, eivätkä tapaa ketään, niin sen leviämisen pitäisi hidastua. THL on itsekin jo sitä mieltä, ettei sairastuneiden kokonaismäärä ole mikään keskeinen mittari, koska lopettavat testaamisen niiltä, joilla on vain lieviä oireita. Niinpä kysyisinkin, miksei sairaalahoidossa olevien lukumäärää julkisteta? Minusta pitäisi olla sellainen tilasto, missä lukisi sairaalahoitoon joutuneiden lukumäärä x, kotiutettujen lukumäärä y ja kuolleiden lukumäärä z. Siis ei se kerro meille mitään, jos sanotaan, että HUSin alueella on varmistunut 10 tai 50 uutta tapausta, kun emme tiedä, kuinka vakavista caseista on kysymys.

Miksi kaikki panikoivat?

Näiden kysymysten jälkeen pääsemmekin sitten infektiotaudin emeritusprofessori Heikki Peltolan hämmentyneisyyteen koronaviruksen aiheuttamasta paniikista. Hän on ollut asiasta Verkkouutisten mukaan pöyristynyt Ylen Ykkösaamussa:

– Koronavirus on yksi hengitystieinfektioiden aiheuttaja monen muun joukossa. Meillä on 135 000 tautitapausta maailmanlaajuisesti ja noin 4 000-5 000 kuollut. Tavallinen influenssaepidemia tappaa maailmanlaajuisesti noin puoli miljoonaa.

– Olen edelleenkin täysin pöyristynyt, kuinka tällainen asia voi aiheuttaa näin suuren kaaoksen. Minusta siihen ei ole mitään eväitä, Peltola arvioi.

Hän muistuttaa, että tapana on toki aiemminkin ollut ennakolta suurennella tauteja – esimerkiksi sarsia, josta ei laajaa epidemiaa sittemmin tullutkaan.

Peltolalta kysyttiin, että miksi koronaa sitten pelätään niin paljon.

– Olen hämmästellyt sitä itse kovin paljon. Kysymyksessä on yleensä lievä tauti, joka sairastetaan useimmiten kotona. Me olemme nähneet monta epidemiaa aikaisemminkin. En näe tässä minkäänlaista kauhun syytä.

Kriittinen ajattelu auttaa

Minusta kriittinen ajattelu ja todennäköisyyksien laskeminen auttaa tässä asiassa pitämään paitsi pään kylmänä, niin ihmettelemään viranomaisratkaisuja. Täytyy muistaa esim. se, kuinka THL pyrki estämään yli 4,7% oluiden ja lonkeroiden saaminen kauppoihin myyntiin kauhukuvilla, jotka eivät toteutuneet. Useimmat ihmiset yrittivät silloin puhua järkeä, mutta THL ei kuunnellut. Nyt tuntuu, että on vähän samanlaisia merkkejä ilmassa. Minusta pitäisi ainakin avata niitä riskejä tarkemmin ja vastata edellä esitettyihin kysymyksiin. Ennen kaikkea haluan tietää sen, että kuinka se, että jos juoksisin maratonin 16. toukokuuta eli 2 kk 1 päivän päästä tuolla ulkona vaarantaa muka niitä ihmishenkiä. Tapahtuma siirrettiin hamaan tulevaisuuteen sillä perusteella, että säästetään ihmishenkiä. Seuraavana päivänä sanottiin, ettei se olekaan niin, vaan tauti tarttuu todennäköisemmin lähikontakteissa, mutta isot tapahtumat on vain yksinkertaisesti helppo perua ja nyt sitten julkistetaan tilasto, jonka mukaan käytännössä harva alle eläkeikäinen menehtyy, joten eikö pitäisi miettiä sitä, kuinka vanhukset saadaan pidettyä sairastumatta, eikä vetää totaalisesti nuorten elämää seis? Suomessa siis THL:n tiedotteita kannattaa seurata, mutta niihin kannattaa samaan aikaan suhtautua varauksella. Kuten Ylen jutussa kerrottiin, niin kuvallista informaatiota on vaikeampi epäillä kuin tekstipohjaista, tilastoja ja uskottavan oloisia graafisia esityksiä vasta onkin hankala kyseenalaistaa. Eli THL:n johtajan esittämä statistiikka ei ollut varsinaisesti edes virheellinen, mutta se on asiayhteydestä irrotettu, kun ei kerrota, että suurin osa tapauksista on nuorempien ikäryhmien keskuudessa. Meille ei yksinkertaisesti jaeta informaatiota, mikä vastaisi ylläesittämiini kysymyksiin, eikä oikeastaan perustella tehtyjä toimenpiteitä riittävästi. Se, että joku säästää ihmishenkiä ei ole riittävästi sanottu – varsinkaan kun toimet painottuvat ensisijaisesti sinne, missä tauti tarttuu vähemmän tehokkaasti kuin lähikontakteissa.

Siinä mielessä olemme vielä länsimainen demokratia, että tartuntatautilaki ei mahdollista bloggaajan sieppaamista eli Marin ei voi minua täältä tulla kriittisen ajattelun vuoksi nappaamaan. Sen sijaan Kiinassa johtoa kritisoinut liikemies on kadonnut. Jotain erinomaistakin meillä siis on, vaikka noin lähtökohtaisesti olen näkevinäni pyrkimyksiä kohti yhtä ainoata totuutta.