Viikkoyhteenveto: Valtavasta pettymyksestä uuteen nousuun

Tämä oli kaikkien aikojen kummallisin juoksuviikko, kun käytännössä koko maailma meni kiinni. Se oli järkyttävä pettymys minulle henkilökohtaisesti, sillä en ole juossut kuuteen vuoteen maratonia vammojen ja sairastelujen vuoksi ja nyt kun olisin iskussa, matto vedetään pandemian vuoksi jalkojen alta. Se vei saman tien motivaation, romahdutti viikkokilsat, mutta lopulta aurinko alkoi taas paistaa ja löysin viikon päätteeksi sunnuntaina uudestaan motivaation, mitä minun kannattaa tehdä seuraavaksi jne. Mitä se salibandymaailmanmestari sanoikaan salin saunassa perjantai-iltana: Sitten kun se kilpailu lopulta järjestetään, pitää olla paremmin valmistautunut kuin vastustaja. Asia ei hirveästi silloin lohduttanut, mutta nyt tiedän, että voin olla muutaman kuukauden päästä vielä paremmassa kunnossa kuin nyt, jos en loukkaannu.

Voisiko heikkouksia vahvistaa?

Nyt ei kannata tehdä suuria kilsamääriä, eikä välttämättä todella kovia harjoituksia. Niinpä olen vetämässä vähäksi aikaa kilsamääräni vähän alemmaksi ja pudottamassa vauhtejani. Samanaikaisesti mietin, mitä uutta tähän harjoitteluun voisi tuoda, joka motivoisi uudella tavalla. Yksi sellainen pointti voisi olla heikkouksien vahvistaminen. Ryhdyin sunnuntain pitkikselläni tuumasta toimeen. Päätös paikasta tuli tehtyä lauantaina vasta juuri ennen puoltayötä. Se onkin melkoinen tarina, miten päädyin Kauniaisiin Kasavuoren kuntoradalle. Minulla on ollut pitkään haaveena löytää sellainen joku kolmen kilsan lenkura, mikä olisi kätevässä paikassa ja jossa mäet eivät olisi liian jyrkkiä. Voisin juosta siellä peruslenkkejä tai pitkiksiä silloin, kun haluan heittää aivot narikkaan, enkä pohtia reittiä sen enempää. Samaten voisin testailla kenkiä hiekka-alustalla. Ennen kaikkea saisin sellaiselta koko ajan kumpuilevalta radalta erilaisia ärsykkeitä ja kenties vahvistettua niitä heikkouksiani, kun mattojuoksu esimerkiksi on niin tasaista.

Olen käynyt monenlaisissa paikoissa, eikä mikään oikein tuntunut sopivalta. Niinpä jossain vaiheessa katsoin pääkaupunkiseudun kuntien sivuilta kaikki kuntoradat. Tämä Kasavuosi oli yksi niistä, joka jäi mieleen. Katselin sitä myöhemmin Stravasta ja huomasin Matt Foxin juosseen kovan ajan tuon kuntoradan Strava-segmentillä. Sen jälkeen pohdin, että siellä voisi käydä kunhan kevät kunnolla koittaa. Itseasiassa mietin vähän sellaista, että menen junalla siihen lähelle, kierrän pari kierrosta rataa ja juoksen pois. Niin luulin tekeväni vielä tänään, kun lenkkini aloitin tai itseasiassa lenkin aikanakin, mutta lopulta olin heittänyt niin aivot narikkaan, että kiersin koko pitkiksen siellä ja se oli aivan mahtavaa!

Luonto auttaa luonnonystävää

Olin alussa vähän hukassa skuugen puolella kilometrin verran kunnes löysin ylipäätänsä tuon kuntoradan ja kun olin tehnyt kierroksen, tajusin, että se on paljon lyhyempi kuin luulin. Sitten juoksin yhteen toiseen suuntaan, joka loppui kesken, olisin tullut toista kautta takaisin asemalle. Se oli hyvä tieto, koska sitä kautta pääsisin pois. Palasin kuntoradalle ja nyt kun reitti oli tuttu, aloin kiertää sitä ja hups heijakkaa, pääsin hyvään rytmiin. Pikkuhiljaa aloin muistaa radan yhä paremmin ja siitä juoksusta tuli rutiinia. En ollut siellä yksin, vaan ulkoilijoita oli yllättävän paljon ja lähes jokaisella paikallisella tuntui olevan koira. Baana on kuitenkin niin leveä, ettei ihmismäärä haitannut, ei siellä ruuhkaa tullut.

Kenkävalinta oli myöskin aivan loistavasti oikein osunut. Alussa kun olin vähän aikaa umpimetsässä, tuntui, ettei Brooks Launch ole ehkä paras siellä. Tuntui, että vasen jalkapohjani väsyi heti alussa poluilla ja metsän pehmeällä alustalla, mutta sitten kun pääsin hiekkapintaiselle kuntoradalle, niin ne tuntuivat aivan huikeilta siellä. Napakka tossu, jolla on hyvä alustatuntuma. Ei liian pehmeä, muttei liian kovakaan ja ennen kaikkea mukavan kevyet. Oli todella kiva juosta pitkis niillä ja kuten sanoin, niin tuolla luonnonparissa tuli vähän samanlainen fiilis kuin joskus hiihtolenkillä. Mieli lepäsi, kun ei tarvinnut miettiä, minne on menossa, vaan kiersi vain sitä samaa rundia. Niinpä tein sen ratkaisun, etten lähde sieltä minnekään muualle juoksemaan, vaan juoksen lenkin ja tulen junalla samalta Koivuhovin asemalta pois. Minulla oli maastoon jemmattu vesipullo, jonka ostin mennessä Kampista. Hörppäsin siitä vähän ennen lenkkiä, junassa olin syönyt vähän pullaa ja juonut 0,25l Lidlin energiajuoman. Parin kympin kohdalla kävin juomassa loput vedestä ja otin yhden geelin ja sitten juoksin lopun lenkistä.

Kun lähdin sieltä pois ja olin jo laiturilla, niin kuulutettiin, että junavuoro on peruttu. Huomasin, että seuraavaan olisi 14 minuuttia, sillä junat menevät 4 krt tunnissa 13, 27, 43 ja 57 yli. En halunnut palella, joten lähdin juoksemaan radan Espoon puolella eli toisella puolella kuin mitä Kasavuori oli ollut. Ajattelin, että juoksen kilsan ja käännyn takaisin. Juoksin laitureilta pyörätelineiden ohi ja lähdin vasemmalle. En ehtinyt kuin ehkä 250 metriä uusien talojen kohdalle, huomasin siinä olevan Alepan. Menin sinne ja ostin automaatista cappuccinon junaa varten ja juoksin saman tien takaisin asemalle. Jäi joku viitisen minuuttia aikaa yli. Junassa join sitten sen juoman, mikä oli ihan hyvä, kun sai lämmintä, kun vaatteet olivat kuitenkin kosteat. Se maistui itseasiassa todella pahalta, kyseessä oli ehkä huonoin cappuccino, mitä olen ikinä juonut, mutta ei se siinä vaiheessa haitannut. Kokonaisuutena päivä oli erinomainen ja kun lenkki oli sellaista kevyttä vitosen vauhtia, niin en ole ollut yhtään väsynyt tuon jälkeen, vaan hyvissä fiiliksissä.

Kyllä nyt on oikeasti sellainen tunne, että tästä tulee jotain. Ei haittaa, vaikka korona vähän löisikin kapuloita rattaisiin. Pitää olla uskoa tulevaisuuteen!

Yhteenveto:
ma: 10 km matolla at 5.11 min/km
. 30 min coretunti salilla ja tuon jälkeen kevyt kymppi matolla. Nike Epic React 2
ti: 17 km matolla at 4.13 min/km sis. 3×2 mailia 3.40 min/km vauhdilla, välissä 5 min palautus n. vitosen vauhtia. Tämä oli tarkoitus olla täsmätreeni Aktiaan kymppiä varten (minne siis ei nyt olla menossa). Treeni kulki hyvin, max HR vedoissa 155, 165, 166. Hoka Mach 2
ke: 15,5 km matolla at 4.53 min/km. Tarkoitus oli juosta paljon pidempi, mutta kun nostin vähän painoja alle, niin kello oli todella paljon. Päätin siirtää pidemmän lenkin torstaille. New Balance Beacon
to: lepo. Skippasin suunnitellun aamulenkin, mutta illalla piti juosta silti 25 km. Kun hallitus perui kaikki tapahtumat, niin päätinkin pitää lepopäivän
pe: 9,1 km matolla at 5.02 min/km. Sain tietää, että omaisuuttani oli rikottu. Olo oli aika tyhjä, tuntui että on ihan sama, paljonko juoksen. Tein vähän salia ja juoksin pikkasen ennen saunaa. Se saunominen olikin tärkeintä, oli ihan sama, mitä treeniä teen. New Balance Beacon
la: 11,23 km at 5.05 min/km. Ensin 60 min pilates ja sitten ulos lenkille. Olin nukkunut huonosti ja herännyt viideltä. Edellispäivien asiat painoivat. Aikaisin aamulla peruutin varauksen pilatekseen, sitten varasin sen uudestaan ja päätin mennä. Hyvä päätös, piristyin. Lenkki sen sijaan ei oikein sujunut, ehkä jalat olivat jumissa pilateksesta. Sää oli todella huikea, aurinko paistoi täydeltä terältä, vaikkei lämpötila ollut oikein edes plussan puolella. Valo teki hyvää, mutta lyhensin lenkkiä ajatellusta. Brooks Launch 6
su: 28,80 km at 5.06 min/km. Kasavuoren kuntoradalla pitkis. Parhaan kierroksen keskari taisi olla 4.48 min/km. En pyrkinyt juoksemaan kovaa, mutten toisaalta ihan kävellytkään ekan parin kilsan jälkeen, jolloin olin ollut umpimetsässä. Radalla on yksi hyvä juostava pitkä alamäki, jossa voi varmaan parantaa askelpituuttaan. Muuten se on aika kumpuilevaa. Ylämäkeä, tasaista, mutkia, muttei varsinaisesti kovin suuri korkeusero. Alusta on hiekkapintainen. Se oli todella kiva lenkki. Brooks Launch 6
Yhteensä: 91,63 km juoksua, 30 min coretunti, 60 min pilates

Alkuperäinen tavoite oli 160 km ja vähintään 145 km piti saada olosuhteissa kuin olosuhteissa kasaan. Kaikki muuttui päätöksiin, joita minä en itse tehnyt. Motivaatio laski, otin aikalisän, mutta sain mielestäni viikolle kuitenkin sunnuntaina kivan lopun. Tästä on hyvä jatkaa.

Brooks Launcheissa on nyt tosiaan 273 kilsaa. Ajatukseni niistä ovat muuttuneet totaalisesti siitä, mikä fiilis oli kun olin juossut matolla 100+ kilsaa. Silloin vähän synkistelin, nyt olen löytänyt niille uuden elämän. Ensi viikolla niistä enemmän, samoin kuin Kasavuoresta.