Juoksumatkailu, osa 10: Kasavuoren kuntorata, Kauniainen

Mietin pitäisikö tätä postausta kirjoittaa nyt ollenkaan, kun ihmisiä kehotetaan olemaan kotona ja välttämään paikkoja, missä on paljon muita ihmisiä. Toisaalta ulkoiluun kehotetaan, eikä kaikkien ole viisasta mennä Nuuksioon tai Meikkoon, jotka ovat todella suosittuja paikkoja, vaan suositus on hyödyntää lähirantoja tai -metsiä tai vaikkapa niitä lähistöllä sijaitsevia kuntoratoja, pohjoisessa tällä hetkellä jopa latuja. Niinpä Kasavuoren kuntorata ei tässä yhteydessä nyt olekaan tässä sen takia, että yllyttäisin kaikkia sinne juoksemaan, vaan esimerkkinä siitä, että pelkästään pääkaupunkiseudulla on kymmeniä kuntoratoja, varmasti joku jokaista lähellä, mitä voi hyödyntää silloin, jos ei halua juosta asfaltilla.

Koivuhovin juna-asema lähellä

Minulla oli alkuperäisenä ideana mennä sinne junalla, kiertää kuntoradalla vähän aikaa ja lähteä juoksemaan sitten radan vartta kohti kaupunkia. Toinen syy mennä junalla tuonne oli se, että halusin katsoa matkalla ikkunasta yhtä Aki Nummelan käyttämää pätkää siellä radan varressa siltä varalta, että voisin tehdä nopeampivauhtisempia tempojuoksuja sekä pitkiksiä siellä. Pidin kuitenkin siitä kuntoradasta niin paljon, että lopulta juoksin lenkin kokonaan siellä, tuo radanvarsi jäi siis toiseen kertaan. Kyseessä kun oli sunnuntai, niin Kauklahteen menevä lähijuna oli lähes tyhjä. Tullessa pois iltapäivällä väkeä oli aika paljon siinä junassa (osin ehkä sen vuoksi, koska edellinen vuoro oli peruttu), joten tällä hetkellä en varmaan sinne junalla matkustaisi, kun junat ovat sellaisia paikkoja, joissa sairaita saattaa olla. Joka tapauksessa sinne pääsee hyvin kätevästi junalla ja kuntorata on saavutettavissa helpoiten niin, että lähtee seuraamaan radan vierustaa pohjoispuolelta kohti länttä. Sieltä tulee polku, joka vie kuntoradalle.

Metsää ja polkujakin on tarjolla

Itse tulin takaisin asemalle tuota polkua, mutta mennessäni en tiennyt sen olemassaolosta, joten juoksin sieltä asemalta mäen ylös ja menin siellä ylhäällä metsään. Ajattelin, että kuntorata tulee vastaan, kun juoksen siellä skuugessa, mutta ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Siellä metsässä meni pieniä polkuja ja myös täysin tiheää metsää oli tarjolla, joten jos haluaa liikkua varsinaisten nopeampikulkuisten reittien ulkopuolella, niin se on tuolla mahdollista. Itseasiassa sitä metsää taitaa olla aika paljonkin, kun siinä on vieressä Kasavuoren luonnonsuojelualue, jonka koko on 15 hehtaaria. On kaksi syytä, miksen kuitenkaan siellä seikkaillut sen enempää. Ensinnäkin edeltävien viikkojen aikana oli satanut paljon, joten metsässä oli paikoitellen todella märkää ja sen jälkeen oli ollut pakkasta mm. edeltävänä yönä, joten paikoitellen oli jäistä. Toinen syy on se, että halusin tehdä pitkiksen kuitenkin ihan reipasta vauhtia, vaikkakin hiekka-alustalla.

Kuntorata on n. 2,25 km

Kuntoradan varrella on puolen kilometrin välein kylttejä ja kun niitä seuraa, saa sellaisen käsityksen, että se oli 2,8 km, mutta kun siellä juoksee useita kierroksia, tajuaa, ettei se voi pitää paikkaansa, koska kilsat eivät kerry niin nopeassa tahdissa. Kunnan sivuilla lukee 2,3 km, joten jäin miettimään, olisikohan niin, että joku on tärvellyt sen kyltin ja muuttanut kolmosen kasiksi. Ihan sama sinänsä. Stravassa tuo segmentti on 2,25 km pituinen, joten pidän itse nyt siitä tiedosta kiinni. Pituudeltaan tuo on sopiva. Jos juoksisi jotain kilsan rataa, niin kierroksia tulisi julmetusti. Toki jossain Malmilla oleva 5,7 km on vielä helpompi pidempiä lenkkejä ajatellen, mutta toisaalta kyllä sitä pitkiksenkin voi tehdä, vaikkei kierros olisi tätä pidempi. Itseasiassa reilun parin kilsan rundi tuo aika paljon mahdollisuuksia sen suhteen, kuinka pitkä se lenkki voi olla. Juoksun lisäksi siellä voi tehdä jotain lihaskuntoliikkeitä parissa paikassa.

Korkeuseroa ei ole paljon

Reitillä on yksi vähän pidempi, vauhdikkaampi lasku, mutta nousut ovat aika lyhyitä, eivätkä valtavan jyrkkiä. Niinpä se on paljon juostavampi kuin vaikkapa joku Leppävaaran kolmonen, puhumattakaan vitosesta. Tuonne ei siis lähdetä mitään mäkitreeniä tekemään, vaan hakemaan sellaista vaihtelevassa maastossa tapahtuvaa lenkkiä pehmeämmällä alustalla eli hiekalla. Siinä on koko ajan pientä kumpua ja mutkia kuten kuntoradoilla kuuluu ollakin.

Kauppa on junaradan toisella puolella

Joku ötökkä polun varrella matkalla kuntoradalle

Itse jemmasin sinne metsään juomapullon ja kun taskussa oli geeli mukana, pystyin tekemään yhden stopin lenkin aikana, mutta vaikka mitään juomaa ei mukana olisikaan, niin siellä on kauppa missä voi käydä. Jos palaa takaisin asemalle sitä polkua, mitä tulikin ja menee alikulkutunnelista radan toiselle puolelle, niin siitä vasemmalle on parin sadan metrin päässä Alepa. Hain sieltä cappuccinon, joka oli suoraan sanottuna pahaa, mutta tuli tarpeeseen, koska lähtiessäni pois junavuoro oli peruttu ja piti odottaa 14 minuuttia lisää.

Ehdottomasti uudestaan

Tuo on hyvä paikka harjoitella ja tulen sinne varmasti menemään monta kertaa uudelleenkin silloin, kun haluan juosta pehmeämmällä alustalla. Tosin koronavirusepidemian täytyy ensin hellittää. Nyt on viisainta juosta niissä omissa lähimetsissä, eikä lähteä mihinkään muualle lenkkimaastoja hakemaan. Siellä ei näkynyt missään edes parkkipaikkaa, joten autollakaan sinne ei välttämättä kannata mennä