Kengät lättäjalkaisille

Juoksufoorumin juoksutossujen top3 -ketjussa kimmoke kirjoittaa seuraavaa:

Kisakenkä löytyy, mutta peruslenkkaria ei, kuulostaa sen verran epäloogiselta väitteeltä, että sitä on parasta käsitellä. Autatko miestä mäessä vai jäätkö itsekin mäen alle kysyi historian opettaja lukiossa, kun siirsi vastausvuoron jonkun henkilön vierustoverille. Tässä tilanteessa autan eli asia otti kimmokkeen. Se on parempi käsitellä asiaa täällä kuin Juoksufoorumilla kahdesta syystä. Ensinnäkin seppo kärsii siellä jonkinlaisesta dementiasta, sillä viestejä ilmaantuu palstalle viiveellä, jos ilmaantuu. Normaali, dynaaminen kaveri, ei jaksa odottaa, vaan kun kirjoitan blogiin, niin se julkaistaan heti ja ilman mitään epävarmuustekijöitä. Toinen syy on se, että täällä tämä kirjoitus saavuttaa huomattavasti laajemman yleisön kuin Juoksufoorumilla. Minulla on enemmän lukijoita kuin mitä jollain Juoksufoorumin juoksutossujen top3 -ketjulla olisi.

Asia on myös minulle hieman henkilökohtaisesti tuttu, joten koen omaavani jonkinlaista asiantuntemusta. Minulla ei ole siis lättäjalka ja jos on oikein paha lättäjalka, niin silloin luulisi juoksun olevan muutenkin vaikeata. Sen sijaan jos New Balance 1500v3 -kenkä toimii, joka on siis lievästi pronaatiotuettu kisakenkä, niin ehkäpä kimmokkeella ei olekaan lättäjalka, vaan ylipronaatiota ja matalahko holvikaari. Itsellänikin on niitä ollut. Nuorena oli todella vahva ylipronaatio, joka on vähentänyt juoksun ja painoilla treenaamisen myötä. Jalkani ovat vahvistuneet ja juoksu- sekä kävelytekniikkani parantuneet, joten kengät eivät mene enää samalla tavalla linttaan kuin aikaisemmin. Minulla on myöskin matalahko holvikaari tai sanotaanko, että ei varsinaisesti matala, eikä korkea, vaan siitä keskiväliltä ja ehkä jopa keskivälin alapuolelta. Tämä aiheuttaa sen, että todella korkeille holvikaarille suunnitellut kengät eivät oikein sovellu ja jossain kengissä holvikaaren tuki voi painaa liikaa ja aiheuttaa rakkoja.

Minusta ns. peruslenkkareita on olemassa, jotka sopivat hyvin matalalle holvikaarelle ja ylipronaatiolle. On sellaisia, joissa ei ole varsinaista pronaatiotukea kuten Mizuno Wave Inspire, vaan se wave plate tuo sinne sen stabiliteetin. Olen itse juossut kaksi paria Wave Inspire 11 -tossuja (uusin malli on 13) ja olin niihin tyytyväinen. Tuon mallin kengät olivat myöskin leveät varvastilasta ja muutenkin malli oli mielestäni leveähkö tai ei ainakaan kapea, joten voisi kuvitella, että se sopisi, jos on ”lättäjalka”. Heillä on myöskin enemmän vaimennettu kenkä, joka voisi sopia, nimittäin Wave Paradox. En ole sitä itse käyttänyt, sillä se on makuuni liian painava, kun olen siirtynyt koko ajan kevyempien kenkien  suuntaan, mutta juoksin aikanaan edeltäjämallilla Wave Alchemylla. Aikanaan marathon.se laajassa kenkätestissä sanottiin, että Wave Alchemy (muistaakseni) 9 on paras kenkä, jos on ylipronaatiota ja matala holvikaari. Tilasin ko. kenkämallin Startfitnessiltä vuonna 2010 ja se oli siihen aikaan, kun olin kokematon juoksija, erinomainen peruslenkkari. Väritykseltään ruma kuin faan, mutta toimi erinomaisesti. Yhden parin niitä tosiaan silloin juoksin. Olisin juossut varmasti enemmänkin, mutta Alchemy oli kaupoissa huonosti saatavilla, vaikka oli saanut hyvät arvostelut. Korvaajamalli Paradoxia sen sijaan on ollut laajalti myynnissä, Suomessakin ainakin XXL:ssä. Eli tällä kokemuksella voisin sanoa, että Mizuno Wave Paradox tai Mizuno Wave Inspire voi toimia.

Brooks Adrenaline GTS on myös kenkä, jonka voisi olettaa toimivan. Se on leveä ja siinä ei ole sellaista pahaa holvikaaren tukea, mikä haittaisi, jos on matalakaarinen jalka. Aikanaan luin jostain, että Adrenaline on USA:n myydyin juoksukenkämalli. Se siis sopii aika monelle, jos myy niin hyvin. Pronaatiotuettu se on, mutta muuten aika peruslenkkari. Ei kaikista kevyin, muttei kaikista painavinkaan. Nyt mennään versiota 17, mutta se pari, josta itselläni on kokemuksia, oli 12. Se kenkä oli minulle hyvä heti ensimmäisestä lenkistä lähtien, eikä koko aikana tuntunut olevan mitään ongelmia. Juoksin sillä syksystä 2012 alkaen 1000km, kaikki lenkit ulkona ja tuntui, että jonkun 700km jälkeen vaimennus oli jo aika huono, mutta sitten loppuvaiheessa se ei enää tuntunutkaan niin huonolta eli olinkohan tottunut siihen. Mallithan vaihtelevat vuosittain, joten 17 voi olla hyvinkin erityyppinen kuin 12, mutta joka tapauksessa tuo voisi sopia ”lättäjalalle”.

En jotenkaan voi kuvitellakaan tilannetta, jossa henkilö ei löydä peruslenkkareita. Niitähän on pilvin pimein ja ainakin itselläni on sellainen tilanne, että kun katson hieman speksejä ja valitsen sen mukaan, niin voin juosta lähes millä tahansa tossumallilla. Aluksi kenkäni olivat aina pronaatiotuettuja kunnes vuonna 2012 uskaltauduin ostamaan adidaksen Adios 2:t, mitkä olivat ensimmäinen juoksukenkäparini, joka oli neutraali, mutta toki kiertojäykkä. Tästä kului neljä vuotta ja 2016 ostin seuraavat neutraalit kengät hyvin peräkkäin. New Balancen Vazee Pacet ja adidaksen Boston Boostit. Syynä oli se, että sain 4 Runners -liikkeessä jutellessani sellaisen kipinän, että jos ja kun juoksee kovempaa, ei tarvitse pronaatiotukea, koska se liike suuntautuu niin paljon eteenpäin kovemmassa vauhdissa. Tästä mentiin eteenpäin, niin huomasin, etten itseasiassa tarvitse pronaatiotukea välttämättä edes peruslenkkareissa, jos se kenkä on vakaa, eikä liian löysä. Niinpä olen nyt ostanut 7 tossuparia peräkkäin ilman pronaatiotukea. Lievästi tuetun kengän voisin edelleen ostaa, mutta se ei ole minulle välttämätöntä.

Kuinka se muutos tapahtui, että ennen tarvitsin tukea ja nyt en välttämättä? Minusta juoksukokemus auttaa. Mitä enemmän juoksee, sitä enemmän jalat vahvistuvat ja pronaatio vähenee ja juoksutekniikka paranee. Toiseksi jalkojen vahvistaminen painoilla auttaa. Kolmanneksi pitää mainita se, että käyttää erilaisia kenkiä. Nuorempana en voinut käyttää ollenkaan veteläpohjaisia kävelykenkiä, kun alkoi tulla välittömästi akillesjänteiden kanssa ongelmia. Viime aikoina olen käyttänyt aika paljonkin ohutpohjaisia esim. Puman sneakereita ja se on tehnyt hyvää. Se on ei nyt ihan, mutta melkein sama, jos kävelisi paljain jaloin. Pitkiä matkoja en välttämättä ohutpohjaisilla kengillä kävelisi, mutta pointti onkin käyttää erilaisia kenkiä vähän eri päivinä ja vähän eri käyttötarkoituksessa. Kaikkea maan ja taivaan väliltä on hyvä ohje, se antaa jaloille erilaisia ärsykkeitä ja lopputulos on hyvä. Salille minulla on tuollaiset löysät, lähes vaimentamattomat Salmingin juoksukengät, joilla juoksenkin vähän, mutta erityisesti kävelen ne jalassa siellä salilla kun teen kaikenlaista. Eli siis eri tyyppisten kenkien ja eri tyyppisten harjoitusten tekeminen on johtanut siihen, että jalat ovat kauttaaltaan vahvistuneet ja ylipronaatio on vähentynyt. Olen voinut siirtyä kohti vähemmän tuettuja kenkiä ja lopulta siihen, ettei pronaatiotukea välttämättä tarvita ollenkaan ja samalla olen päässyt myöskin siirtymään kohti selvästi kevyempiä juoksukenkiä.

Joka tapauksessa oman kokemukseni pohjalta voisin kimmokkeelle ja muille henkilöille, joilla on matala holvikaari ja mahdollisesti ylipronaatiota (jos on oikeasti lättäjalka, niin sitten en osaa neuvoa) suositella, että tsekkaisivat Mizunot ja Brooksit.